Etäkuntoutuksen merkitys kasvaa – millainen tietojärjestelmä tarvitaan?

Etäkuntoutukseen on vetoa sekä asiakkaiden että Kelan puolelta. Kun kuntoutukseen tuleva asiakas valitsee palveluntuottajaa, nousee etämahdollisuus entistä suuremmaksi kilpailuvaltiksi. Kotoa käsin hoidettavan kuntoutuksen hyödyt ovat kirkastuneet poikkeusaikana mutta myös yleisesti digitaalisten palveluiden jatkuvasti yleistyessä.

Etäkuntoutus voi parhaimmillaan keventää sekä asiakkaan että organisaation käytännön järjestelyjä. Etätoteutus osana kuntoutusta vähentää fyysisen läsnäolon tarvetta. Lyhyempi laitoksessa toteutettava kuntoutusjakso helpottaa kuntoutujan käytännön järjestelyjä, kuten perheasioita. Lisäksi etäkuntoutus vähentää välimatkan merkitystä, jolloin myös asiakkaan vapaus valita kuntoutuspalveluntarjoaja lisääntyy.

Välimatkojen poistuminen etäratkaisujen myötä helpottaa myös kuntoutusryhmän muodostamista. Lisäksi kuntoutujat voivat saada ryhmän tuomaa tukea myös ajasta riippumatta etänä toimivan alustan kautta. Kotoa käsin saatava kuntoutus tulee enemmän osaksi arkea, jolloin se saattaa vaikuttaa pysyvämmin.

Kuntoutusorganisaation näkökulmasta etäratkaisut säästävät työntekijän matkustamisaikaa kuntoutujan luo. Ajansäästön ansiosta etäkuntoutuksen avulla voidaan hoitaa useampia kuntoutujia. Kuntoutusammattilaisen tulee kuitenkin aina arvioida etämuotoisen toteutuksen sopivuus asiakaskohtaisesti.

Yhdistelmämalli vuoden 2021 alusta käyttöön

Kasvokkain tapahtuva avo- tai laitoskuntoutus ja etäkuntoutus muodostavat yhdistelmämallin. Etäratkaisujen käyttö osana kuntoutusta tulee velvoittavaksi kuntoutuksen palvelukuvauksen mukaisesti Kelan järjestämiin kuntoutuksiin. Ensi vuoden alusta etäkuntoutuksen velvoittavuus koskee diabetes- ja mielenterveyskuntoutusta. Kelan pilottihankkeissa etäkuntoutus on todettu vaikuttavaksi kuntoutusmuodoksi, joten sen painotus kasvaa tulevaisuudessa – etäkuntoutus ei ole enää vain vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kuntoutusta vaan osa kuntoutuskokonaisuutta.

Lue myös: Etäpalvelut, teknologia ja digitaalisuus sulautuvat osaksi kuntoutusta

Minkälainen tietojärjestelmä tarvitaan etäkuntoutukseen?

Voidakseen antaa etäkuntoutusta kuntoutusorganisaatio tarvitsee siihen soveltuvan järjestelmäratkaisun. Eri tarpeisiin on tarjolla useita järjestelmiä, ja monet kuntoutusorganisaatiot kokevatkin haasteelliseksi, jos esimerkiksi kuvapuheluihin ja sähköisiin lomakkeisiin tarvitaan eri ratkaisut. Myös kokonaisratkaisuja on kuitenkin saatavilla. Kela on julkaissut listan suositelluista palvelualustoista helpottaakseen palveluntuottajien järjestelmävalintaa. Listalla on myös Mediconsultin OmaSaga (tuotenimellä Omakuntoutus).

Kukin toimija valitsee itsenäisesti etäkuntoutusratkaisun, joka täyttää Kelan määritelmät. Ratkaisun valinnassa tulee painottaa erityisesti tietoturvallisuutta. Myös Valvira on antanut ohjeet tietoturvasta etäpalveluissa.

Etäkuntoutuksessa käytettävän ratkaisun toiminnallisuuksia (Kela):

• sekä reaaliaikainen että ajasta riippumaton, tavoitteellinen etäkuntoutus
• viestiminen sekä asiakkaan ja ammattilaisen välillä että asiakkaan ja muiden kuntoutujien välillä esimerkiksi chatin avulla
• kuntoutujan osallistaminen tehtävien tai harjoitusten avulla
• tavoitteiden seuranta ja mittarien käyttö
• ohjeiden ja materiaalien, kuten tekstin, kuvan, videon ja linkkien lisääminen palvelualustaan sekä ammattilaisen että kuntoutujan puolelta
• kuntoutussisältöjen muokkaaminen räätälöidysti asiakkaalle
• moniammatillisen tiimin osallistuminen

Kelan etäkuntoutusratkaisuja koskevia suosituksia voi käyttää ohjenuorana myös muuhun kuin Kelan järjestämään kuntoutukseen.

Etäkuntoutuksen toteuttamiseen soveltuvia ratkaisuja kannattaa käydä läpi jo hyvissä ajoin. Olipa kyse Kelan järjestämästä tai asiakkaan omaehtoisesta kuntoutuksesta, etäkuntoutus kasvattaa suosiotaan.