Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää kunnianhimoa sosiaalihuollon tietojärjestelmiltä

Mediconsultin järjestämän Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarisarjan lokakuun webinaarin aiheena oli rakenteellisen sosiaalityön merkitys hyvinvointialueiden johtamisessa ja päätöksenteossa. Webinaarin päättäjäpaneelissa nousi esille pohdinnat siitä, voidaanko Suomea enää pitää hyvinvointiyhteiskuntana – ja minkälaisia ratkaisuja sosiaalihuollon ammattilaisten työtä tukevat tietojärjestelmät voivat tarjota. Lue Tarja Kauppilan, Piritta Järvisen, Ville Valkosen ja Tom Packalénin keskustelusta tai katso koko webinaari tallenteelta!

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppilan mukaan kunnianhimo hyvinvointivaltion kehittämisessä on meillä ollut aina korkea. Kauppilan mukaan on vaikea pitää Suomea hyvinvointiyhteiskuntana, jos istuu hetken Helsingin rautatieasemalla ja seuraa siellä näkyviä elämänkohtaloita. Ja vaikka Kauppilan kuvaamat ongelmat näkyvätkin erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, eivät ne jämsäläisen kansanedustaja Piritta Järvisen mukaan valitettavasti ole enää ole vieraita pienemmilläkään paikkakunnilla. Yksimielisyys yhteiskunnallisista ongelmista yleensä löytyy, mutta päättäjät kokevat usein voimattomuutta haasteiden edessä. Keinot niiden korjaamiseen jäävät liian usein vaillinaisiksi. 

Yhteiskunnallisten ongelmien ohella päättäjiä haastaa talous. ”Julkinen sektori ei voi kasvaa näin nopeasti suhteessa kansantalouteemme ja sille on tehtävä jotain. Muuten hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja murenee ja muuttuu kestämättömäksi”, kansanedustaja Ville Valkonen painotti.

Sixten Korkman kiteytti webinaarissa esiin nostetun haasteen Helsingin Sanomien kolumnissaan (HS 18.10.2022): ”Meillä on upea hyvinvointivaltio, mutta vaatimaton kansantalous. Siksi valtio velkaantuu vuodesta toiseen”.

Apua tiedosta ja tietojärjestelmistä

Monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja talouden haasteisiin löytyy harvoin nopeita tai yksinkertaisia vastauksia. Panelistien mukaan tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Keskustelussa todettiin, että sosiaalihuollon ammattilaisille kertyy paljon tietoa erilaisista suomalaisten elämäntilanteisiin liittyvistä haasteista ja ongelmista.

Voidakseen hyödyntää näitä tietoja ja löytää ratkaisuja monimutkaisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin sosiaalihuollon ammattilaiset tarvitsevat tuekseen tietojärjestelmiä, joiden avulla he voivat koota, rikastaa ja tulkita heille kertyvää tietoa. Tietojärjestelmät auttavat tunnistamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä hyvinvointiriskejä ja -vajeita yksilö- ja väestötasolla. Niiden avulla ammattilaiset voivat puuttua ongelmiin, ennen kuin ne ehtivät kasaantua ja niihin liittyvät kustannukset moninkertaistua. 

Lue myös: Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueiden onnistumisen varmistajana

Uudet hyvinvointialueet ovat paljon vartijoina. Vaatimattomasta kansantaloudesta johtuen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää niiltä onnistumista vaikuttavuuden parantamisessa. Panelistit pohtivat, onko uusilla hyvinvointialueilla tahtoa ottaa vastaan sosiaalihuollon ammattilaisten tuottamaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia ja tehdä niiden pohjalta myös ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Tahdon lisäksi hyvinvointialueilla tarvitaan myös investointeja sosiaalihuollon ammattilaisten työtä tukeviin uuden sukupolven tietojärjestelmiin. ”Uudistuksen myötä on investoitava tietojärjestelmiin ja tietokantoihin, jotka keskustelevat keskenään ja siten mahdollistavat raportoinnin sekä tiedon hyödyntämisen”, tiivistää kansanedustaja Tom Packalén. ”Jotta tiedolla voidaan aidosti ohjata, sitä ei ole varaa jättää käyttämättä”, komppaa Tarja Kauppila.

Pääset katsomaan koko Hyvinvointialueiden Suomi: Tietoon perustuva rakenteellinen sosiaalityö -webinaarin tästä.