Kirjaudu
Haku
Suomalainen tietojärjestelmätoimittaja Mediconsult Oy haastaa sote-tietojärjestelmähankintoihin osallistuvat sote-alueet, kunnat, kaupungit ja järjestelmätoimittajat avoimeen keskusteluun sote-järjestelmähankintojen kustannuksista ja julkaisee samalla oman kustannusarvionsa Siun Soten sote-alueelle.
Sote-alueilla käydään kiivasta keskustelua potilastietojärjestelmähankinnoista. Kustannukset alueille ovat kuitenkin epäselviä sekä kuntalaisille että päättäjille. Henkilöstön monivuotinen työ ulkomaisten järjestelmien sovittamiseksi suomalaiseen soteen on myös kustannusten ja ajankäytön osalta pimennossa.
Suomalaisten näkökulmasta nämä verorahoista maksettavat potilastietojärjestelmät ovat merkittäviä hankintoja. Miksi kustannuksista ei saada vertailukelpoista tietoa?
Yle käsitteli 20.1.2021 neljän sairaanhoitopiirin yhteistä Aster-potilastietojärjestelmähankintaa. Ylen mukaan Aster-järjestelmän suorat kustannukset ovat noin 286 miljoonaa euroa, sisältäen järjestelmän toimituksen, käyttöoikeudet ja ylläpidon 10 vuoden ajaksi.
Mediassa esillä olleen arvion mukaan hankkeessa mukana olevan sairaanhoitopiiri Siun Soten osuus hankkeesta olisi noin 81 miljoonaa euroa 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä Siun Soten alueella vuodesta 2009 käytössä olleen kotimaisen Mediconsultin Mediatri-potilastietojärjestelmän nykyinen kustannustaso on noin kolmasosa näistä arvioiduista kustannuksista.
Mediconsult julkaisee avoimuuden nimissä oman sote-järjestelmäratkaisunsa kustannustiedot Siun Soten alueelle. Asteria vastaavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannukset Siun Soten alueelle olisivat seuraavalle 10 vuodelle noin 55 miljoonaa euroa. Asterin arvioitu, mediassa esillä ollut 81 miljoonan kustannus Siun Sotelle olisi siis yli 1,5-kertainen nykyisen potilastietojärjestelmän päivittämiseen verrattuna. Miksi ero kotimaisen ja ulkomaisen järjestelmän kustannusarvioissa on niin räikeä?
Emme tiedä, onko Asterin kustannuksissa laskettu mukaan vuosien adaptointityötä, joka hankkeen sairaanhoitopiireillä tulee väistämättä maksettavaksi ulkomaisen järjestelmän hankinnan myötä. Terveydenhuollon ammattilaisten tekemä adaptointityö järjestelmän muokkaamiseksi Suomen soteen on kustannusten lisäksi myös ajankäyttökysymys. Kun hoitohenkilökunta käyttää ison osan työajastaan järjestelmien rukkaamiseen, miten käy potilastyön? Miksi adaptointityön vaikutuksia ei näkyvästi arvioida?
Tehokkuuden parantumisesta ei ole viimeaikaisten ulkomaisten järjestelmähankintojen osalta kyetty osoittamaan faktaa. Esimerkiksi Tanskassa HUS:n Apottia vastaavan järjestelmän tehokkuushyötyä ei ole voitu vielä osoittaa, vaikka tavoitteena on ollut saada vuosittain noin sata miljoonaa euroa säästöjä.
Suomalaisilla on oikeus saada avointa tietoa näiden isojen hankkeiden kustannuksista. Miksi kustannuksia siis vaietaan, eikä niistä saada luotettavaa vertailutietoa?
On huolestuttavaa, että sote-tietojärjestelmähankinnoissa toistetaan Suomessa samoja virheitä hankkeesta toiseen, eikä järjestelmien käyttäjien näkemyksiä tunnuta ottavan päätöksenteossa huomioon.
Nyt on korkea aika avoimelle ja rakentavalle kustannuskeskustelulle.
Tommi Salaspuro Toimitusjohtaja
p. +358 50 561 4894
tommi.salaspuro@mediconsult.fi
