Hyvinvointialueiden tuoreissa strategioissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelut luvataan järjestää sote-uudistuksen tavoitteiden pohjalta yhdenvertaisesti ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Strategioita lukiessani huomasin pohtivani, mitä aluevaltuutetut ovat strategioita vahvistaessaan tarkoittaneet yhdenvertaisuudella ja yksilölliset tarpeet huomioivalla asiakaslähtöisyydellä.
Pyritäänkö uusilla hyvinvointialueilla vahvistamaan asiakkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihinsa vai siirretäänkö säästöpaineissa asiakaskeskeisyyden ja yhdenvertaisuuden varjolla vastuuta omasta ja läheisten hoidosta ja hoivasta kansalaisille itselleen?
Kansalaiset tuntuvat kallistuvan jälkimäisen arvion kannalle. HS-gallupin (HS 29.12.) mukaan valtaosa suomalaisista uskoo, ettei nykyisen kaltaiseen hyvinvointivaltioon ole enää varaa ja että kansalaiset joutuvat jatkossa ottamaan aikaisempaa enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että hyvinvointialueet huolehtivat vastuullisesti taloudenpidostaan ja sopeuttavat toimintaansa valtion niille asettamiin talouden raameihin. Soten sopeuttamisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa pelkästään palvelujen karsimista ja kansalaisten vastuun kasvattamista. Talouden tasapainoa ja kustannusvaikuttavuutta voidaan parantaa myös monilla muilla keinoilla. Ja tässä sote-tiedolla ja digitaalisilla palveluilla sekä sote-ammattilaisten työtä tukevilla uuden sukupolven tietojärjestelmillä on aivan keskeinen rooli.
Hyvinvointialueet järjestävät sote-palvelut, mutta vastuu niiden rahoituksesta ja suomalaisille annettavasta sote-palvelulupauksesta on viime kädessä eduskunnalla. Tulevat eduskuntavaalit onkin hyvä tilaisuus keskustella hyvinvointialueiden rahoituksesta ja siitä, millaisiin julkisin varoin rahoitettuihin sote-palveluihin suomalaisilla on jatkossa oikeus ja mikä jää kunkin itsensä vastuulle.
Sote-palveluiden yhteydessä on jo totuttu puhumaan siitä, ettei potilaita ja asiakkaita nähdä enää vain passiivisina palveluiden vastaanottajina, vaan omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvina aktiivisina toimijoina. Tämä on varmasti myös sote-uudistuksen tavoitteiden ja hyvinvointistrategioiden asiakaslähtöisyyttä korostavien kirjausten taustalla. Uusilla hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus osoittaa puheet todeksi ja viedä lupauksia myös konkreettisesti käytäntöön. Tähän sote-tiedon ja digitalisaation hyödyntäminen tarjoaa hyviä käytännön mahdollisuuksia.
Hyvinvointialueiden sote-tietojärjestelmiin kertyy monipuolista tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Kertyvän tiedon ja tietojärjestelmiin sisältyvien analytiikkatyökalujen avulla hyvinvointialueiden päättäjät voivat ennakoida ja tunnistaa asukkaiden palvelutarpeita ja tarjota tietoon perustuvia asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palveluja oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti, yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Sote-ammattilaisten käyttämiä tietoja ja työkaluja voidaan soveltuvin osin tarjota myös asukkaiden itsensä käyttöön. Hyvinvointialueen kokoaman yksilöllisen sote-tiedon avulla voidaan vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen, huolehtia osaltaan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään sekä tehdä niihin vaikuttavia valintoja.
Sote-tiedon ohella asukkaiden asemaa voidaan vahvistaa myös palvelutarpeen arviointi- ja palveluohjaustyökaluja hyödyntämällä. Esimerkiksi Omaolon käytön laajentamisen myötä hyvinvointialueet voivat antaa asukkaille mahdollisuuksia arvioida itsenäisesti omia palvelutarpeitaan, ohjautua palveluihin ja varata kulloistenkin palvelutarpeiden mukaisia vastaanottoaikoja. Säästyvää ammattilaisten työaikaa voidaan siirtää niiden asiakasryhmien palvelemiseen ja niihin palveluihin, joissa sitä eniten tarvitaan.
Sote-tiedon ja digin hyödyntäminen asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa edellyttää toimivia käytäntöjä tiedon tuottamisessa ja kokoamisessa, kootun tiedon jalostamisessa ja tulkinnassa sekä tiedon välittämisessä eri toimijoiden ja kansalaisten kesken. Siinä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat merkittävässä osassa. Siksi hyvinvointialueilla kannattaakin nyt, kaikesta kiireestä ja resurssipulasta huolimatta, uusia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja tietojohtamisen työkalut vastaamaan hyvinvointialueen johtamisen ja päätöksenteon tarpeita.
Tervetuloa Hyvinvointialueiden Suomi -webinaariin
Mediconsultin järjestämän Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarisarjan seuraavassa osassa keskustellaan siitä, mikä on kansalaisten rooli, oma valta ja vastuu uudessa sotessa ja miten hyvinvointialueet voivat digillä ja tiedolla tukea kansalaisia vallan käytössä ja vastuun kantamisessa. Kuulemme myös mikä oli kansalaisten rooli Pohjois-Karjala-projektin onnistumisessa ja miten siitä saatuja oppeja olisi mahdollista hyödyntää laajemminkin uusilla hyvinvointialueilla. Maksuton webinaari järjestetään 16.2., ja se on avoin kaikille hyvinvointialueiden päätöksenteosta ja tietojohtamisesta sekä sote-tietojärjestelmistä kiinnostuneille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan webinaariin: Hyvinvointialueiden Suomi: Kansalaisen rooli sotessa – tieto ja digi tukena.