Mitä on käytettävyys sote-tietojärjestelmissä?

Käytettävyys sote-tietojärjestelmissä tarkoittaa helppokäyttöisyyttä. Ennen kaikkea käytettävyyteen vaikuttaa se, saavutetaanko käytön tavoite ja miten tehokkaasti tämä tavoite saavutetaan. Myös käyttäjän tyytyväisyys – miten miellyttäväksi ja sujuvaksi käyttäjä kokee vuorovaikutuksen tietojärjestelmän kanssa – vaikuttaa käytettävyyden kokemukseen. 

Käytettävyyteen vaikuttavat esimerkiksi:
•    Käytön opittavuus
•    Nopeus
•    Intuitiivisuus 
•    Tärkeän tiedon löytäminen ja havainnointi
•    Ymmärrettävyys
•    Virheiden esto, asiakas- ja potilasturvallisuus  
•    Visuaalinen miellyttävyys

Lue myös: Sote-tietojärjestelmien A- ja B-luokka – tunnetko erot? 

Monipuolinen käyttöympäristö edellyttää laajaa ymmärrystä järjestelmän toteuttajalta

Käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun avulla voidaan varmistaa, että asiakas- ja potilastietojärjestelmässä yllä mainitut asiat toteutuvat. Suunnittelu tiivistyy käyttäjän tavoitteiden, tarpeiden ja toiveiden ympärille. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttäjäryhmät ovat laajoja ja käyttöympäristöt monipuolisia, jopa uniikkeja verrattuna muihin järjestelmiin.

Erilaisten käyttäjien, käyttötarpeiden, käytössä olevien laitteiden, käyttötilanteiden sekä käyttöympäristöjen huomioiminen ja niiden luomien haasteiden ratkaiseminen käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun avulla auttaa luomaan käytettävän järjestelmän.

Suunnitteluprosessista käyttäjälle syntyvä monipuolinen hyöty näkyy käyttäjän ajan säästämisenä, työn helpottumisena, käytön sujuvuutena sekä virheettömänä ja potilasturvallisena käyttönä. 

Käytännön tasolla tämä näkyy käyttäjälle esimerkiksi niin, että samanlaiset toiminnallisuudet ja toiminnot on esitetty yhtenevästi läpi sote-tietojärjestelmän ja ne toteutetaan samalla tavalla. Tämä lisää käytön opittavuutta sekä intuitiivisuutta. Olennaista on se, että käyttäjä tietää, mitä on tekemässä ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Selkeät ja ymmärrettävät ilmoitukset ohjaavat käyttäjää

Käyttöä voidaan helpottaa myös siirtämällä käyttäjä tietyn toiminnon jälkeen automaattisesti työnkulun seuraavaan vaiheeseen, jolloin käyttö on suoraviivaista ja sujuvaa.

Tietoa voidaan asettaa esille ja korostaa erilaisilla visuaalisilla elementeillä (värien käyttö, muotoilu jne.) niin, että tärkeimmät tiedot ja toiminnot ovat helposti ja nopeasti huomattavissa. Tietoa voidaan esittää myös erilaisissa muodoissa, kuten graafeina, jolloin havainnointi on helpompaa ja käyttö intuitiivista.

Selkeät ja ymmärrettävät ilmoitukset ohjaavat käyttäjää ja auttavat hahmottamaan järjestelmän ja käytön tilan: tallennus onnistui, ajanvaraustapahtuma on aloitettu, lääkelista on ajan tasalla ja niin edelleen. 

Varmistusdialogien avulla estetään virhekirjauksia eikä käyttäjä voi huomaamattaan tehdä mitään asiaankuulumatonta. Tietyissä tilanteissa myös eri toiminnot voidaan poistaa käytöstä, jolloin virheitä ei tapahdu.  

Päämääränä työajan optimointi

Tietoa esitäytetään automaattisesti mahdollisimman paljon ja sitä siirretään automaattisesti myös muihin tarvittaviin paikkoihin. Näin kirjaamisen tarve ja määrä pienenevät sekä käytön tehokkuus kasvaa. Mahdollisessa ongelma- tai virhetilanteessa kerrotaan selkeästi, mitä on tapahtunut ja mitä käyttäjä voi tehdä.

Nämä ovat esimerkkejä ominaisuuksista, jotka yhdessä luovat sote-tietojärjestelmään käytön helppoutta. Kun käyttö on helppoa, se on nopeaa ja kun se on nopeaa, se on tehokasta. Kun käytettävyys on hiottua, järjestelmän käyttö on miellyttävää, turvallista ja sujuvaa. Tällöin saavutetaan eräs tärkeimmistä tavoitteista: työajan optimointi. Käyttäjän aika ei kulu tietojärjestelmän parissa, vaan ammattilainen voi keskittyä asiakastyöhön.

Tämä on osa 1/2 Käytettävyys-blogisarjassa. Sarjan seuraavassa osassa kerromme, mitä me Mediconsultilla teemme järjestelmiemme mahdollisimman hyvän käytettävyyden varmistamiseksi: Mediconsult panostaa sote-tietojärjestelmien käytettävyyteen.

Lue myös: Terveydenhuollon potilastietojärjestelmän tarpeiden määrittely – 8 ohjenuoraa