Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tutkimuksen Omaolo-verkkopalvelussa toimivan koronavirustaudin oirearvion käytöstä ajalla 16.3.–15.5.2020. Valtakunnallista koronavirustaudin oirearviota täytettiin tarkastelujaksolla lähes 330 000 kertaa. Sekä kansalaisia että ammattilaisia helpottava digitaalinen palvelu saatiin ripeästi maanlaajuiseen käyttöön.
Ensimmäisiä koronaepidemian vaikutuksia olivat THL:n tutkimuksen mukaan nopeasti kuormittuneet puhelinpalvelut, potilaiden käytössä olevien verkkosivujen ja niiden viestien lukumäärien kasvu sekä käyntien kysynnän kasvu tiedon saamiseksi tai COVID19-infektioon liittyvien huolien takia. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kuormitusta keventävälle verkkopalvelulle oli selvä tarve, jota helpottamaan tuotettiin koronavirustaudin oirearviokysely Omaolo-palveluun.
Suomalaiset alkoivat hyödyntää koronavirustaudin oirearvio-verkkopalvelua nopeasti. Eniten oirearvioita tehtiin jo palvelun ensimmäisellä käyttöviikolla 16.–22.3.2020 (96 743 kpl). Tutkimus toteaakin, että palvelu tuli tarpeeseen ja sille oli selvästi kysyntää. Ensimmäisten käyttöviikkojen jälkeen oirearvioita on tehty keskimäärin 3000–4000 päivittäin. Tarkastelujakson päättyessä toukokuun puolessa välissä oli oirearviota täytetty 329 695 kertaa. Sittemmin toukokuun loppuun mennessä oirearvioita oli tehty jo puoli miljoonaa kertaa ja elokuun lopussa yli miljoona kertaa.
Epidemian myötä tarve digitaaliselle palvelulle oli poikkeuksellisen pikainen. Jo olemassa oleva infrastruktuuri, Omaolo-verkkopalvelu, mahdollisti lääketieteellisen oirearvion saamisen nopeasti käyttöön.
Uuden valtakunnallisen palvelun erittäin nopea käyttöön saaminen perustui jo aiemmin koeteltuun oirearvioiden teknologiaan, jota konsortioon kuuluvat yritykset – Mediconsult ja Solita – olivat kehittäneet muutamien vuosien ajan. Kun taustalla oleva tekninen infrastruktuuri oli toimiva, sen päälle oli tavanomaista helpompaa rakentaa uutta palvelua. Jos infrastruktuuria ei olisi ollut valmiina, sen suunnitteluun, kehittämiseen, rakentamiseen ja testaamiseen olisi kulunut huomattavasti pidempi aika, tutkimuksessa todetaan.
Kansallinen palvelu on THL:n tutkimuksen mukaan tärkeä toteutuskanava epidemiatilanteissa, koska sen kautta taataan yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille. Kansallisen palvelun kautta on pystytty myös panemaan nopeasti toimeen viimeisimmät ohjeet epidemiatilanteen muuttuessa.
Kevään aikana on julkaistu myös useita muita koronavirukseen liittyviä digitaalisia sovelluksia. THL:n tutkimus tuo esille, että osa uusista sovelluksista on tarkoitettu koronataudin todennäköisyyden arviointiin ja toimintasuositusten antamiseen, osa on yritysten omiin palveluihin perustuvia dashboard-näkymiä sekä osa on viestinnällisiä, digitaalisia, puhelinpalveluja, chat-palveluja ja verkkosivuilla informaatiota jakavia palveluja.
Tutkimuksessa mainittuja esimerkkejä Omaolon oirearvion lisäksi kehitetyistä sovelluksista ovat Koronabotti, koronatutka, Fevermap, neuvontabotti sekä terveydenhuollon palveluja tarjoavien valtakunnallisten yritysten dashboard-sovellukset, chat- ja puhelinpalvelut.
Yhteistä näille digitaalisille palveluille on, että ne on suunniteltu ja tarkoitettu oireisten henkilöiden alkuvaiheen palveluiksi ennen varsinaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän (fyysisiä) käyntejä tai yhteydenottoja puhelimitse. Uusilla digitaalisilla oirearvioiden palveluilla pyritään ohjaamaan oireiden perusteella muodostuvaa kysyntää tehokkaasti kulloinkin sopivimpaan palvelukanavaan automaattisen ja keinoälyyn perustuvien älykkäiden algoritmien avulla, kertoo THL tutkimuksessaan.
Omaolon oirearviokyselyiden vastauksia hyödynnetään anonyymissä muodossa THL:n koronavirusoirekartassa. Ainoastaan vastaajan antamaa postinumeroa hyödynnetään oiretilanteen esittämisessä kartalla: interaktiivinen kartta näyttää koronaoireiden tilanteen sairaanhoitopiiri- ja kuntatasolla. Oirekarttaan mukaan otetut tiedot on rajattu niihin oirearvioihin, joiden mukaan Omaolo-palvelu on suositellut hakeutumista terveydenhuoltoon vastaajan oireiden perusteella. Lue lisää Oirekartasta, jonka analytiikkatoteutukseen Mediconsult ja Solita ovat osallistuneet toimittamalla aineistoa.
Omaolo.fi-verkkopalvelu on kehitetty hallituksen kärkihankkeena sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -projektissa vuosina 2016–2018. Omaolon sisältö, kokonaisarkkitehtuuri, infrastruktuuri ja lääkinnällinen sovellusarkkitehtuuri on toteutettu yhteistyössä SoteDigi Oy:n, Kustannus Oy Duodecimin, Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n kanssa. SoteDigi Oy toimii kansallisen lääkinnällisen laitteen valmistajana, koordinoi koronaoirearvion sisällön tuotantoa ja kliinistä yhteistyötä yhdessä Kustannus Oy Duodecimin kanssa (kaikki oirearviot) ja THL:n kanssa (koronavirustaudin oirearvio). Oirearviolomakkeen ja sen vaatiman logiikan laadinnasta vastaa Kustannus Oy Duodecim. Lääkinnällisen laitteen sovelluskehityksestä ja tuotantoon viennistä vastaavat konsortiona Mediconsult Oy ja Solita Oy. Konsortio on vastannut myös Omaolon koronavirustaudin oirearvion tietojen toimittamisesta viranomaisyhteistyöhön sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n linjausten mukaisesti.
Koronavirustaudin oirearvio on kehitetty kansainvälisen laatujärjestelmän (ISO 13485) mukaisesti ja se on CE-merkitty lääkinnällinen laite (EU Medical Device Directive). Koronavirustaudin oirearvio täydentää Suomen koronaepidemian seurantaa. Valtakunnallinen koronavirustaudin oirearvio on valmiina myös epidemian jatkovaiheita varten.
Lue lisää THL:n tutkimuksesta ”Suomalaiset löysivät koronavirustaudin oirearvion verkkopalvelun nopeasti – Koronavirustaudin oirearvioon vastanneet 16.3.–15.5.2020”.
Pääset tekemään koronavirustaudin oirearvion osoitteessa omaolo.fi.
THL:n Oirekarttaan pääset täältä.