Kirjaudu
Haku
Hyvinvointialueiden palveluverkkojen suunnitteluun kohdistuu nyt monenlaisia odotuksia. Yksittäisiä kansalaisia kiinnostaa, mistä ja miten he saavat jatkossa tarvitsemiaan sote-palveluja. Ammattilaiset odottavat tietoa, missä ja miten he tulevat hyvinvointialueilla työskentelemään. Kuntapäättäjiä voi puolestaan huolettaa, miten hyvinvointialueen palveluverkkopäätökset vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja imagoon. Kunnissa odotetaan tietoja, jatkaako hyvinvointialue kunnan sote-tilojen vuokrasopimuksia siirtymäkauden jälkeen. Ja järjestääkö hyvinvointialue kunnan alueella kattavasti kotihoidon palveluja, vai joutuvatko ikääntyvät muuttamaan palveluiden perässä naapurikunnan puolelle.
Palveluiden saavutettavuus haastaa lähipalvelut
Sote-palveluiden järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueita suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa asukkaiden tarpeiden mukaisesti, yhdenvertaisesti lähellä asiakkaita.
Lähipalveluiksi on perinteisesti määritelty ne palvelut, jotka löytyvät kunnan alueella sijaitsevasta fyysisestä toimipisteestä – vaikka välimatkat kunnan sisällä voivat olla joskus pitempiä kuin matka naapurikunnan puolelle. Lähipalveluksi mielletyistä toimipisteistä on usein haluttu pitää kiinni, vaikka väestöpohjat eivät aina riitä ylläpitämään niissä monipuolista palvelutarjontaa. Pienissä yksiköissä palveluiden saatavuus on haavoittuvampaa, koska yhdenkin työntekijän poissaolo vaikuttaa laajemmin.
Sote-palveluiden irtaantuessa kunnista on hyvinvointialueella mahdollista tarkastella palveluverkkoa kuntarajoista riippumatta. Vuokralaisena toimiessaan hyvinvointialue ei ole kuntien tapaan sidottu olemassa oleviin tiloihin. Palveluverkon suunnittelun lähtökohdaksi voidaankin nyt ottaa ihan uudella tavalla alueelliset väestöpohjat, kansalaisten luontaiset asioimisalueet ja liikenneyhteydet sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Palvelut voidaan tuoda asukkaille helpommin saavutettaviksi tarjoamalla niitä digitaalisesti sekä antamalla asukkaiden käyttää heille itselleen sopivimpia hyvinvointialueen toimipaikkoja – kotikunnasta riippumatta.
Ammattilaisten työssäkäyntialueeksi voidaan jatkossa määritellä koko hyvinvointialue. Näin heille voidaan tarjota toiveidensa mukaisia etä- ja lähityömahdollisuuksia koko alueelta ja samalla heidän työpanostaan on mahdollista hyödyntää hyvinvointialueella siellä, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan.
Palveluverkon suunnittelu haastaa päättäjät ja tietojärjestelmät
Uusi tilanne haastaa hyvinvointialueiden päättäjät. Kun palveluverkon suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi eivät enää riitä pelkät kuntarajat ja olemassa olevat toimitilat, tulee päätöksenteosta entistä vaativampaa. Päätöksentekijät tarvitsevat tuekseen monipuolista tietoa alueen asukkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista, asiointialueista ja toimintaympäristöistä, sote-ammattilaisten työhön ja työskentelyyn vaikuttavista tekijöistä sekä digitalisaation näihin tarjoamista uusista mahdollisuuksista.
Kuntarajojen lisäksi hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus poistaa hallinto- ja sektorirajoja, jotka pirstaloivat asukkaiden palveluja monin eri tavoin.
Palveluverkon suunnittelussa ja asukkaiden palvelemisessa tarvittava tieto on vielä tällä hetkellä useimmilla hyvinvointialueilla hajautuneena moniin nykyisiin organisaatioihin ja tietojärjestelmiin. Hajanaisuuden lisäksi tilannetta vaikeuttaa myös se, että näissä organisaatioissa on jo vuosia odotettu sote-uudistuksen toteutumista ja siksi panostukset tietojohtamisen työkaluihin ja sote-tietojärjestelmiin on usein jääneet tarpeisiin nähden vaatimattomiksi.
Hyvinvointialueiden on hyvin vaikea lunastaa sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, jos ne joutuvat rakentamaan toimintansa niille kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvien hajanaisten tietojohtamisen työkalujen ja sote-tietojärjestelmien varaan.
Siksi hyvinvointialueilla kannattaa nyt panostaa, tiukasta aikataulusta ja niukoista valmisteluresursseista huolimatta, uudenlaista toimintaa mahdollistavien työkalujen ja toiminnallista sote-integraatiota tukevien tietojärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon.
Tule kuulemaan lisää aiheesta Hyvinvointialueiden Suomi -webinaariin: Tietoon perustuva palveluverkon suunnittelu pidetään 5.5. klo 8. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Lue myös:
