"Perusterveestä ei saa tulla erikoissairasta" – Kansanedustajien näkökulmia soten priorisointiin

Hyvinvointialueiden Suomi -webinaari 11.5.2023 käsitteli soten priorisointia. Tässä blogissa otamme esiin joitakin nostoja päättäjäpaneelin annista. Paneelissa mukana olivat kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.), Jani Kokko (sdp) ja Oskari Valtola (kok.), jotka kaikki ovat myös hyvinvointialueidensa aluevaltuustossa.

Aiemmasta blogista voit lukea nostoja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-palveluiden järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston asiantuntijapuheenvuoroista.

Katso Soten priorisointi -webinaaritallenne tästä

Kansanedustajien keskustelu alkoi hyvinvointialueiden nykytilanteesta. Sekä Lapissa että Etelä-Savossa uusi hyvinvointialue yhdisti kaksi sairaanhoitopiiriä.
– Kahden keskussairaalan toiminnan yhdistäminen puhuttaa Etelä-Savossa, mutta keskustelua siitä, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään ollaan vasta aloittamassa, totesi tuore kansanedustaja Oskari Valtola, siviiliammatiltaan lääkäri.

– Talousarvion suunnittelu tälle vuodelle oli aika vaikeaa, koska sirpaleinen informaatio piti kerätä eri lähteistä ja myös valtionhallinnon luvut jatkuvasti muuttuivat. Suunnittelu ensi vuodellekin on haastavaa, koska ei vielä tiedetä, minkälaisia säästöpaineita tulee uuden hallituksen puolelta. Meilläkin kaksi sairaanhoitopiiriä yhdistettiin, ja toinen näistä sairaanhoitopiireistä oli tehnyt Suomen suurimmat kokonaisulkoistukset, joten neuvottelut ovat käynnissä myös yksityisen palveluntuottajan kanssa, sanoi Katri Kulmuni.

Vieläkö aluevaltuustoissa näkyvät entiset kuntarajat ja palveluiden järjestämistahot?

– Suurin osa aluevaltuutetuista on uuden roolinsa jo tiedostanut. Ainahan sitä toivoisi, että valtuutetuilla olisi se hieman korkeampi lentokorkeus siinä, minkälaisiin asiakokonaisuuksiin keskitytään ja puhutaanko sadoistatuhansista euroista vai pitäisikö keskustella kymmenistä, jopa sadoista miljoonista. Budjettimme on 1,27 miljardia euroa, joten välillä tuntuu, että keskustelu menee liikaa operatiiviselle puolelle ja yksityiskohtiin, kertoi Jani Kokko.

Onko hyvinvointialueella päätösvaltaa kohdentamiseen?

– Tälle vuodelle käytännössä budjetti tehtiin ihan sillä tavalla, että jouduttiin ottamaan kaikkien organisaatioiden kustannukset ja siitä rakennettiin.  Virtaviivaistimme meidän hallintoamme: se on varmasti hyvinvointialueiden kevyin tällä hetkellä. Hyvinvointialueita säätelee hyvin tiukka lainsäädännöllinen kehikko. Ne eivät tällä hetkellä täysin pysty omaa priorisointiaan toteuttamaan eli huomioimaan alueen tarpeita ja sillä alueella kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä, Oskari Valtola selvensi.

Jani Kokko kertoi, että Keski-Suomessa suurin työ tehtiin viime vuonna siinä, että saatiin turvallinen siirtymä hoidettua ja pidettyä huoli siitä, että henkilökunta saa palkkansa tammikuussa. 
– Kansalaiset sanoivatkin, että ei teillä kovin korkeat tavoitteet ole, jos pidätte huolta, että palvelut toimivat, mutta meillä integroitiin 26 organisaatiota ja 22 kuntaa. Viime vuonna teimme hyvinvointialueen strategian ja nyt on käynnistetty tuottavuusohjelmaa: on löydetty kohtia, joihin ryhdytään panostamaan ja polkuja, joita mennään eteenpäin, että saataisiin kustannussäästöjä.

Katri Kulmuni arveli, että seuraava hallitus joutuu tekemään hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä toimenpiteitä:
– Jos ne julkisuudessa olleet uutiset pitävät paikkaansa, että sosiaali- ja terveyspalveluista haetaan miljardin euron säästöä, ei sellaisia rahoja ihan helposti mistään löydetä. Jos hyvinvointialueilla tulee toistuvasti alijäämiä, mikään alue ei halua ulkopuolisia virkamiehiä kertomaan, mitä pitää tehdä. Valtion ote on kuitenkin tiukka. Soteuudistuksen tavoitteena on ollut yhdenvertaiset palvelut erilaisille alueille. Luulen, että rahoitusta tullaan tarkastelemaan ja kenties avaamaan.

Säästetäänkö hyvinvointialueillakin perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa?

– Hyvinvointialueen sisällä pitää priorisoida, mihin euroja ja henkilöstöä kohdennetaan. Erilaiset valtiotasolta ohjattuna tulevat hoitajamitoitukset ovat siinä mielessä hankalia, että ne vaikeuttavat hyvinvointialueen priorisointia ja resurssien ohjaamista siihen kaikista vaikuttavimpaan toimintaan, sanoi Oskari Valtola.

– Meillä on ollut ajatus, että perusterveestä ei saa tulla erikoissairasta. Haluamme korostaa sosiaalipalveluita, että saadaan ongelmiin puututtua oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Keskusteluissa ja poliittisena tahtotilana on ollut selkeästi valtuutetuilla se, että nimenomaan perustasoa tullaan vahvistamaan. Nyt pyritäänkin siihen, että erikoissairaanhoito ei ole enää erillinen linnake, joka on vain laskuja lähetellyt kuntiin. Nyt kun kaikki ovat samassa organisaatiossa, kaikki ovat samalla viivalla, Jani Kokko vakuutti.

– Kaikilla on erilainen rooli! Ei ole mitään mieltä asettaa vastakkain erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa. Kysymys on siitä, kuinka me uudella tavalla pystymme parantamaan sitten perusterveydenhuollon roolia ja ihmisten palveluiden saatavuutta, että ei ajauduta sinne erikoissairaanhoitoon. Meidän täytyy myös miettiä digitaalisia palveluita niille ihmisille, jotka pystyvät niitä hyödyntämään, Katri Kulmuni kiteytti.

Webinaarin päätteeksi paneelikeskustelua vetänyt Mediconsultin yhteiskuntasuhdejohtaja Mikael Palola painotti, että priorisoinnin ei tarvitse olla pelkästään palveluiden karsimista, heikentämistä tai  sote-ammattilaisten työolojen kurjistamista.
– Sote-tiedolla ja tietojärjestelmiä hyödyntämällä, niin teillä niin eduskunnassa kuin hyvinvointialueilla, on mahdollista tunnistaa palvelutarpeita, löytää niihin vaikuttavia palveluita ja tukea ammattilaisia työssään. Tätä kauttakin saadaan tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta, hän päätti keskustelun.