Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueiden onnistumisen varmistajana

Rakenteellisen sosiaalityön sisältö on määritelty sosiaalihuoltolaissa. Käytännössä sillä usein tarkoitetaan asiakastyön kautta sosiaalityön ammattilaisille kertyvien tietojen ja näkemysten suunnitelmallista hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden johtamisessa. 

Uusilla hyvinvointialueilla luodaan parhaillaan rakenteita ja toimintamalleja. Tässä yhteydessä on monilla alueilla tunnistettu aivan uudella tavalla rakenteellisen sosiaalityön rooli hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä on ilahduttavaa. Sosiaalityön merkitystä ei aikaisempien sote-uudistusten yhteydessä ole aina täysin ymmärretty. Siksi se onkin jäänyt etenkin julkisessa keskustelussa useiden muiden sosiaalihuollon osa-alueiden ja erityisesti terveydenhuollon varjoon. 

Sosiaalityössä vielä hyödyntämätöntä potentiaalia 

Olen viime aikoina saanut tavata paljon sosiaalityön ammattilaisia eri puolilta Suomea. Vaikka keskustelumme ovatkin keskittyneet erityisesti sosiaalihuollon tietojärjestelmiin, olen samalla päässyt tutustumaan hyvinvointialueiden valmisteluun ja sote-uudistuksen toimeenpanoon laajemminkin sosiaalityön näkökulmasta.   

Tapaamani sosiaalityön ammattilaiset kertovat työnsä painottuvan eri tavoin haastavissa tilanteissa olevien ihmisten ja perheiden auttamiseen ja tukemiseen. Ja se onkin, kuten eräs sosiaalityöntekijä kuvasi ”juuri sitä sosiaalityön kovinta ydintä ja ihan parasta tässä työssä”.  

Useimmat kohtaamistani sosiaalityön ammattilaisista ovat sanoneet arvostavansa omaa työtään, mutta tuntevansa samalla suurta voimattomuutta. He ovat kertomansa mukaan joutuneet toistuvasti turhautuneena toteamaan, ettei asiakkaita ohjaamalla ja palveluja myöntämällä voida muuttaa niitä yhteiskunnallisia rakenteita, normeja tai toimintatapoja, joista asiakkaiden ongelmat heidän näkemyksensä mukaan usein perimmältään johtuvat.   

Asiakkaiden kohtaaminen kerryttää sosiaalityön ammattilaisille tietoa ihmisten ja perheiden tilanteista, tarpeista ja erilaisista arjen ongelmista. Samalla heille kertyy näkemyksiä ongelmien korjaamiskeinoista ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuuksista. Ammattilaiset toivovat, että näitä heille kertyviä tietoja ja näkemyksiä kyettäisiin jatkossa paremmin hyödyntämään hyvinvointialueiden toiminnassa ja laajemminkin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.  

Sama tavoite on noussut esille myös hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijoiden kanssa käymissäni keskusteluissa – sosiaalityön kautta kertyvää tietoa ja jalostuvaa näkemystä täytyy hyödyntää nykyistä paremmin.

Rakenteellinen sosiaalityö päätöksenteon ja yhteistyön pohjana 

Sosiaalityön ammattilaisten toivomus heidän tietojensa ja ehdotustensa huomioimisesta hyvinvointialueiden päätöksenteossa saa vahvaa tukea myös sosiaalihuoltolaista. Sen mukaan hyvinvointialueilla on huolehdittava asiakastyössä kertyvän sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia, palveluja sekä niiden vaikutuksia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalityön asiantuntemuksen hyödyntämisestä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Eräs tapaamani sosiaalityöntekijä kiteytti hyvin osuvasti rakenteellisen sosiaalityön merkityksen ja potentiaalin sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa. Hänen näkemyksensä oli vapaasti muisteltuna tämä: "Jos sote-uudistuksenkeskeisiä tavoitteita – kansalaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta – halutaan oikeasti vahvistaa, se edellyttää, että hyvinvointialueilla kootaan tietoa yhdessä asukkaiden, palveluiden käyttäjien ja ammattilaisten sekä kuntien ja muiden eri sidosryhmien kesken. Koottua tietoa pitää myös tulkita yhdessä ja tunnistaa epäkohdat, joiden korjaamiseksi on etsittävä tietoon perustuvat vaikuttavimmat keinot. Vain siten juhlapuhetason yhdenvertaisuus voi toteutua myös käytännössä."  

Hyvinvointialueiden valmistelu ja toiminnan käynnistäminen tarjoaa tällaista yhteistyötä tukevien rakenteiden ja toimintamallien luomiselle ja käyttöönotolle nyt hyvät mahdollisuudet.   

Tietojärjestelmät rakenteellisen sosiaalityön tukena 

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää toimivia käytäntöjä tiedon tuottamisessa ja kokoamisessa, kootun tiedon jalostamisessa ja tulkinnassa sekä tiedon välittämisessä eri toimijoiden kesken. Tässä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmillä on aivan keskeinen rooli. Suomalaiseen toimintaympäristöön kehitetyt tietojärjestelmät mahdollistavat rakenteellisen sosiaalityön hyödyntämisen. Siksi hyvinvointialueilla kannattaakin nyt, kaikesta kiireestä ja resurssipulasta huolimatta, uusia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja tietojohtamisen työkalut vastaamaan hyvinvointialueen johtamisen ja päätöksenteon tarpeita.  

Tervetuloa Hyvinvointialueiden Suomi -webinaariin 

Mediconsultin järjestämän Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarisarjan seuraavassa osassa käsitellään rakenteellisen sosiaalityön merkitystä ja käytäntöjä sekä niihin liittyviä tietojohtamisen näkökulmia hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Maksuton webinaari järjestetään 6.10., ja se on avoin kaikille hyvinvointialueiden päätöksenteosta ja tietojohtamisesta sekä rakenteellisesta sosiaalityöstä kiinnostuneille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!