Uusi vanhuspalvelulaki astui voimaan lokakuun alussa. Samalla 2013 voimaantullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista päivittyi. Mikä muuttui palvelunjärjestäjän ja -tuottajan näkökulmasta?
Uudessa vanhuspalvelulaissa keskeisiä muutoksia palvelunjärjestäjän ja -tuottajan kannalta ovat erityisesti RAI-arviointivälineistö ja henkilöstömitoitus.
Päivitetyn vanhuspalvelulain myötä otetaan kansallisesti käyttöön yhteinen RAI-arviointivälineistö iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Yhtenäisellä arviointijärjestelmällä pyritään yhdenvertaiseen palvelutarpeen arviointiin riippumatta iäkkään henkilön asuinpaikasta. Nykyisellään käytäntö toimintakyvyn arvioinnissa on kirjavampaa, koska yhteinen mittaristo puuttuu. Lisätietoa RAI:sta THL:n sivuilla.
Uuden vanhuspalvelulain myötä kunnalla palvelunjärjestäjänä on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää. Viranomaisille on oma moduulinsa RAI-järjestelmässä, jonka avulla sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvion yhdessä iäkkään ja hänen omaistensa kanssa. Arviointi tukee päätöksentekoa ja tunnistaa, onko asiakkaan hoidontarve lyhyt- vai pitkäaikainen ja kuinka kiireellinen. Arvion perusteella myönnetään esimerkiksi hoitopaikka.
Palveluntuottajan, kuten palvelukodin, käyttämää toimintakykymittaristoa ei säädetä vanhuspalvelulaissa suoraan, joten mittaristoina voi käyttää esimerkiksi RAVA- ja RAI-arviointivälineitä. Kuitenkin palvelunjärjestäjä saattaa edellyttää tuottajalta tiettyjen tunnuslukujen raportointia, jolloin on kätevää, jos sekä tuottajalla että järjestäjällä on käytössä sama arviointivälineistö.
Palveluntuottajan puolella toimintakyvyn arviointi on oleellinen työväline paitsi raportoinnissa myös hoidon suunnittelussa. Tuottaja tekee laajan toimintakyvyn arvioinnin asiakkaan yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa varten. Toimintakyvyn arvioinnilla saadaan ajantasainen kuva iäkkään voinnista ja elämäntilanteesta, joiden kehittymistä myös seurataan vertailukelpoisella mittaristolla. Säännöllisesti tehtävien arviointien myötä tietoa voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevään hoitotyöhön.
Palveluntuottaja voi käyttää toimintakyvyn arvioinneista kertyvää kokonaistietoa myös tiedolla johtamisen välineenä. Hoitotyön johtamiseen ja päätöksentekoon saa tukea RAI-järjestelmän valmiista analyyseistä sekä kaavioista ja raporteista.
Lue myös: Vanhustyön toimija, etsitkö vielä sitä oikeaa asiakastietojärjestelmää?
Toinen merkittävä muutos vanhuspalvelulaissa on henkilöstömitoitus. Aiemmin mitoitusta on ohjannut laatusuositus mutta nyt siitä säädetään laissa. Iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee uuden lain myötä olla vähintään 0,7 hoitajaa asiakasta kohden. Henkilöstömitoituksessa on kyse välitöntä hoitotyötä tekevästä henkilökunnasta ja se tulee voimaan asteittain. Lain tullessa voimaan 1.10.2020 henkilöstömitoitus oli vähintään 0,5 hoitajaa asiakasta kohti. Mitoitus on 0,55 vuoden 2021 alusta ja 0,6 vuodesta 2022 alkaen. Lain siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin täysimääräistä mitoitusta on viimeistään noudatettava. Samalla kuntien on viimeistään otettava käyttöön RAI-arviointijärjestelmä.
Oletko jo tutustunut uuteen Saga Sosiaalihuolto -tietojärjestelmäratkaisuumme? Se pitää sisällään mm. palvelunjärjestäjälle tarkoitetun Saga Viranomaisratkaisun ja palveluntuottajalle sopivat Saga Hoiva- ja asumispalvelut sekä Saga Kotihoito -tietojärjestelmät. Ratkaisumme seuraa tuotekehityksessä vanhuspalvelulakia ja kaikissa Saga Sosiaalihuollon ratkaisuissamme on huomioitu myös uudet sosiaalihuollon Kanta-vaatimukset.