Kirjaudu
Haku
SuomiAreenalla käydyssä Miljardi suomalaisiin sote-tietojärjestelmiin – kulu vai investointi -keskustelussa nousi esille runsaasti tapetilla ollut sote-tietojärjestelmien käytettävyys.
Oulun yliopiston terveyden tietojärjestelmätutkimuksen työelämäprofessori Jarmo Reponen kertoi havainnollistavan esimerkin: perusterveydenhuollon lääkärillä kuluu tutkimusten mukaan 43 prosenttia 20–30 minuutin vastaanottoajasta tietojärjestelmien kanssa. Siksi on merkityksellistä, että sote-tietojärjestelmät olisivat entistäkin käyttäjäystävällisempiä.
– Ammattilaiset ansaitsevat kunnolliset järjestelmät; sellaiset työkalut, joilla sitä työtä ja niitä asioita voi tehdä, jotka lääkärin ja hoitajan työssä ovat oleellisia, vastasi Jarmo Reponen.
Järjestelmien käytettävyydessä eroavaisuuksia
Isossa kokonaisuudessa pitää Reposen mielestä muistaa, että Suomi on maailman mittakaavassa kuitenkin sote-digitalisaatiossa edelläkävijä.
– Meillä on Suomessa ainutlaatuinen digitaalinen living-lab. Tässä mielessä on myös seurattu käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta Lääkäriliiton toimesta vuodesta 2010 alkaen. Näemme, että käytettävyydessä on suuria puutteita. Järjestelmät eivät ole veljeksiä tai sisaruksia keskenään, vaan toiset toimivat paremmin ja toiset huonommin ja vielä eri asioissa. Käyttäjille on tärkeää, että järjestelmä on vakaa eikä tule käyttökatkoja, ja nimenomaan arjen toiminta, vastaanotto menee sujuvasti. Käyttäjät haluavat, että järjestelmät ovat laadukkaita ja turvallisia potilaille, ja laatua pitää pystyä seuraamaan, Reponen tiivisti.
Sekä käytettävyys että huoltovarmuus korostuvat poikkeustilanteissa kuten pandemia-aikana. – Huoltovarmuuden suhteen mahdollista katastrofitilannetta ennakoitaessa pitää olla hyvät, toimivat ja helposti käytettävät tietojärjestelmät, muistutti Kaisa-Liisa Harjapää Esko Systemsiltä.
Käyttäjää ennakoiva järjestelmä tehostaa työtä
Mediconsultin Tommi Salaspuro painotti, että on meidän yritysten tehtävä viedä ratkaisut ammattilaiselle sellaisina, että järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja sellaisia, että ammattilaiset kokevat ne toimiviksi, ja niiden käyttö tehostaa toimintaa eikä syö arvokasta hoitotyön aikaa.
Reposen mielestä paras tietojärjestelmä on sellainen, joka aavistaa jo etukäteen, mitä lääkäri tai hoitaja on tekemässä. – Niihin on jo rakennettu työnkulut ja on lähdetty liikkeelle käyttäjälähtökohdasta. Ensisijaisesti pitäisi kuunnella sitä, joka on siellä ”sorvin” ääressä työtä tekemässä, Reponen sanoi.
Reponen komppasi Salaspuroa ja piti tärkeänä kokonaisuuden kehittämistä Suomessa nyt tekeillä olevassa, mielenkiintoisessa sote-muutoksessa, jossa yhdistetään sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto. Kotimainen järjestelmätoimittaja tuntee Suomen sote-kentän, sen erityispiirteet ja rakentaa järjestelmänsä niihin sopiviksi. Kun järjestelmät on kehitetty lähellä suomalaisia sote-järjestelmien käyttäjiä ja alusta asti käyttäjiä kuunnellen, ei sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten aikaa kulu järjestelmien adaptoimiseen.
Lue myös: Ykkösaamu haastatteli: Käytettävyys ja kotimaisuus tietojärjestelmien hankinnassa
Keskustelutilaisuudessa olivat mukana:
Juontaja:- Jaakko Loikkanen, toimittaja, MTV Uutiset
Keskustelijat:
- Kaisa-Liisa Harjapää, toimitusjohtaja, Esko Systems Oy
- Pia Kauma, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, Kokoomus
- Pekka Ollikainen, asiantuntija, Terveys ja hyvinvointi -verkostot, Business Finland
- Jarmo Reponen, terveyden tietojärjestelmätutkimuksen työelämäprofessori, Oulun yliopisto
- Tommi Salaspuro, toimitusjohtaja, Mediconsult Oy
SuomiAreena-keskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan alta.