Meidät suomalaiset on todettu YK:n onnellisuustutkimuksessa jo useana vuonna peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Moni meistä nostaa terveyden yhdeksi keskeisimmistä omaan onnellisuuteemme vaikuttavista tekijöistä. Kun me olemme maailman onnellisimpia, olemmeko samalla myös maailman terveimpiä?
Onnellisuusraportin julkaisemisen yhteydessä käydään aina vilkasta keskustelua siitä, mihin tutkimus perustuu ja onko ihmisten onnellisuutta ylipäätään mahdollista vertailla. Onhan onnellisuus lopulta hyvin subjektiivinen kokemus. YK:n raportissakin maat asetetaan paremmuusjärjestykseen perustuen kunkin maan asukkaiden omaan arvioon hyvinvoinnistaan.
Jotta voimme arvioida, vertailla ja tukea ihmisten onnellisuutta, hyvinvointia ja terveyttä, tarvitsemme luotettavaa tietoa ihmisten elämäntilanteista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Siinä keskeisessä asemassa ovat sosiaali- ja terveysministeriön Virta-hankkeessa koordinoitava vähimmäistietosisältöjen määrittely sekä sosiaalihuollon kehittämishankkeessa THL:n johdolla määritellyt tietosisällöt. Tiedon tuottamisessa ja sen hyödyntämisessä on myös asiakas- ja potilastietojärjestelmillä oleellinen rooli.
Lue myös: Tiedolla johtamalla Suomesta maailman tervein kansa – Mediconsult SuomiAreenalla
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että ihmisten kokemaan onnellisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, miten oma elämä ja elämäntilanne näyttäytyvät muihin verrattuna. Tätä taustaa vasten onkin luonnollista, että sote-uudistuksen keskeisimmiksi tavoitteiksi nostetaan usein laadukkaiden sote-palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.
Lue myös: Asukkaiden tarpeet hyvinvointialueiden palvelustrategioiden perustana
Hyvinvointialueilla valmistaudutaan parhaillaan vastaamaan näihin sote-uudistuksen tavoitteisiin. Julkisuudessa käytävän keskustelun perusteella hyvinvointialueiden onnistumista tullaan arvioimaan ensisijaisesti sen perusteella, monessako päivässä alueen asukkaat pääsevät lääkäriin ja kuinka paljon alueen hoivayksiköissä on henkilökuntaa asukasmääriin verrattuna.
Suomalaisten yhdenvertaisuuden vaaliminen sekä kiristyvien hoitotakuun ja henkilöstömitoitusten toteutuminen ovat hyviä tavoitteita.
Pelkkä sote-ammattilaisten vastaanotolle pääsy tai hoivayksikössä oleva henkilöstö eivät automaattisesti lisää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Hoitotakuun ja henkilöstömitoitusten rinnalle onkin tärkeää löytää myös sellaisia hyvinvoinnin ja terveyden mittareita, joiden avulla hyvinvointialueet voivat arvioida kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilannetta mahdollisimman reaaliaikaisesti, tunnistaa niihin liittyviä yksilö- ja väestötason riskejä ja vajeita sekä löytää vaikuttavimmat keinot asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen. Digitalisaatio avaa jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia tukea kansalaisia ja tuottaa sote-palveluja. Nämä mahdollisuudet tulisi myös huomioida hoitotakuu- ja henkilöstömitoitusten määrittelyssä.
Lue myös: Palveluverkon suunnittelussa lähipalvelut irtaantuvat kunnista ja seinistä
Tietojärjestelmiä tarvitaan tukemaan sote-ammattilaisten työtä ja mahdollistamaan tiedolla johtaminen. Kotimaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät on kehitetty vastaamaan Suomen lainsäädäntöä ja hyvinvointialueiden tarpeita, jolloin ne ovat heti valmiita käyttöönotettavaksi ja niistä saadaan täysi hyöty. Hyvinvointialueilla ei tarvitse käyttää sote-ammattilaisten työaikaa järjestelmien suunnitteluun tai niiden suomalaistamiseen.
Tuntemalla hyvinvointialueiden tietotarpeet kotimainen järjestelmätoimittaja voi kehittää järjestelmiään koko ajan niin, että kansalaiset ja sote-ammattilaiset voivat tuottaa, koota, rikastaa ja hyödyntää sote-tietoja hyvinvoinnin turvaamisessa ja vahvistamisessa.
Kotimainen toimija pystyy myös huolehtimaan järjestelmien huoltovarmuudesta sekä arkaluontoisten sote-tietojen tietosuojasta, tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta.
Lue myös: Hyvinvointialueiden vastuulla on löytää paras mahdollinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä
Kun meillä on kansalaisina käytössämme tutkimukseen perustuvaa luotettavaa tietoa omasta ja läheistemme terveydestä ja kun saamme hyvinvointialueilta meidän tilanteeseemme räätälöityä ja vaikuttavaa tukea hyvinvoinnistamme ja terveydestämme huolehtimiseen, me voimme yhdessä tehdä Suomesta myös maailman terveimmän kansan.
Mediconsult järjestää Porin SuomiAreenassa ”Suomesta maailman tervein kansa” -keskustelutilaisuuden 13.7.2022 klo 16:00-16:45. Keskustelussa asiantuntijat käsitelevät hyvinvointialueiden roolia suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ja hyvinvointitietojen hyödyntämisen näkökulmasta. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ja se myös striimataan MTV:n verkkopalvelussa. Tervetuloa paikan päälle tai striimin äärelle!