Tekoälyn rooli sotessa ja hyvinvointialueiden toiminnassa kasvaa nyt kiihtyvällä tahdilla. Teknologian nopea kehitys tarjoaa hyvinvointialueille koko ajan uusia mahdollisuuksia ja näihin mahdollisuuksiin on jo useilla hyvinvointialuilla päätetty tarttua. Tekoäly on jo täällä. Ratkaisevaa on se, miten se otetaan käyttöön.
Tämä nousi vahvasti esille Mediconsultin järjestämässä Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarissa, jossa tekoälyn vaikutuksista hyvinvointialueiden johtamiseen ja päätöksen tekoon olivat keskustelemassa Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnéll, Kymenlaakson aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask, Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sekä Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuro.
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää nyt hyvinvointialueen johdolta ja päätöksentekijöiltä määrätietoista johtamista. Tekoälyn myötä hyvinvointialueille luodaan ihan uutta kulttuuria. Alueilla tarvitaan innostavaa, uuden kokeiluun kannustavaa johtajuutta. Kansalaisten ja sote-ammattilaisten roolit ja toimintatavat muuttuvat. Muutosvaiheeseen liittyy monenlaista epävarmuutta ja pelkoakin. Siksi johdon ja päätöksentekijöiden keskeisenä tehtävänä on luoda kansalaisille ja sote-ammattilaisille turvaa ja antaa tukea ja mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämisessä. Näin johdon ja päättäjien roolin tekoälyn hyödyntämisessä kiteyttivät Jarno Limnéll ja Nina Brask.
Tekoälyä tarkastellaan usein teknologian näkökulmasta. Teknologia on kuitenkin itsessään vain kuluerä, jonka muuttaminen kannattavaksi satsaukseksi edellyttää tietohallintojohtaja Mäkelän mukaan vahvaa muutosjohtajuutta, toimintaprosessien uudistamista, datan hallintaa ja osaamisen varmistamista. Muutoksia on vaikea johtaa takaapäin huutelemalla. Siksi Mäkelä korosti johdon sitoutumisen ja esimerkin merkitystä uuden teknologian hyödyntämisestä.
Etelä-Savon hyvinvointialue on hyvä esimerkki johdon keskeisestä roolista tekoälyn hyödyntämisessä. Etelä-Savossa on hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän johdolla ryhdytty rohkeasti ja määrätietoisesti kokeilemaan uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Seppälä jakoi avoimesti kokemuksiaan tekoälyn hyödyntämisessä omassa työssään. Hallinnossa on uusilla tekoälysovelluksilla jo onnistuttu korvaamaan aikaisemmin työntekijöiden tekemää työtä ja tekoälyn hyödyntäminen on nyt laajenemassa hallinnosta myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen puolelle. Seppälä arvioi puheenvuorossaan, että Suomessa ollaan jo hyvin lähellä sitä aikaa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmätoimittajat upottavat yhä enenevässä määrin tekoälyä myös perusjärjestelmiin.
Teknologia tekoälyn hyödyntämiseen sote-järjestelmissä alkaa Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuron mukaan olla jo varsin pitkällä ja järjestelmätoimittajat hyödyntävät jo laajasti tekoälyä hyvinvointialueille tarjoamissaan ratkaisuissa. Ratkaisevaa hänen mukaansa on kuitenkin se, miten hyvinvointialueilla onnistutaan ottamaan uutta teknologiaa käyttöön.
Webinaarissa käsiteltiin myös tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä turvallisuusriskejä. Niihin on keskustelijoiden mukaan syytä suhtautua hyvin vakavasti ja niitä kannattaa käsitellä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kesken.
Sääntelyllä on myös hyvin keskeinen merkitys tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Sääntelystä ei saisi muodostua niin tiukkaa, että se estää uusien innovaatioiden hyödyntämisen, mutta ei myöskään niin laveaa, että esimerkiksi eettiset näkökulmat ja riskit jäisivät huomioimatta.
Tekoälyn avulla on mahdollisuus lisätä sote-palveluiden saavutettavuutta ja kustannusvaikuttavuutta ja siksi hyvinvointialueiden pitää varmistaa, tavalla tai toisella, että niillä on myös kovien säästöpaineiden alla mahdollisuus satsata tekoälyn hyödyntämistä tukevien sote-tietojärjestelmiin kehittämiseen.