Perinteeksi muodostuneiden hammasheijastimien lisäksi osastollamme kävi kuhina tällä kertaa muustakin syystä: Kyselymme koskien Kanta-arkiston hyötyjä suun terveydenhuollossa sai aikaan paljon puhetta ja porinaa, ja vastauksia kyselyyn kertyi siinä sivussa yli sadalta ammattilaiselta!
Vaikka Kanta-arkisto onkin jo tuttu alan ammattilaisten keskuudessa, aiheuttavat siitä käytetyt moninaiset termit välillä hämmennystä. Valtakunnallisesti käyttöönotettua Kansallista Terveysarkistoa on kutsuttu Kanta-arkiston lisäksi esimerkiksi eArkistoksi ja Potilastiedon arkistoksi. Jos haluat nopean yhteenvedon aiheesta, käy lukemassa blogimme tästä: Kanta-palvelut selitettynä niin, että maallikkokin ymmärtää.
Kyselyymme Hammaslääkäripäivillä vastanneet ammattilaiset kertoivat hyödyntävänsä Potilastiedon arkistoa päivittäisessä työssään, mutta osalla Kanta-liittyminen oli vasta edessä. Kyselyn mukaan Kanta-liittymistä odotti vielä 38 % vastaajista, ja muutokseen liittyi paitsi innostunutta odotusta, myös jännitystä siitä, miten uusiin toimintamalleihin sopeudutaan.
Suun terveydenhuollon ammattilaiset saivat valita kyselyssä niin monta Kanta-arkiston hyötyä kuin kokivat tärkeäksi – tässä hyödyt TOP5:
HYÖTY 1: Tiedonkulku paranee eri ammattilaisten välillä (78 % vastaajista)
Mitä useampi organisaatio on liittynyt Kantaan, sitä paremmin suun terveydenhuollon ammattilaisetkin voivat hyödyntää muiden hoitavien tahojen kirjaamaa tietoa. Tieto on myös Kannan kautta nopeasti saatavissa, eikä sitä tarvitse enää lähetellä paikasta toiseen paperilla.
HYÖTY 2: Tiedonkulku paranee ammattilaisen ja potilaan välillä (68 % vastaajista)
Potilastietojärjestelmät tallentavat Kanta-arkistoon tietoja, jotka näytetään potilaalle Omakannassa palvelutapahtumittain. Suun terveydenhuollossa pääsääntöisesti jokainen käynti muodostaa oman palvelutapahtumansa, johon kyseisen käynnin kirjaukset liitetään. Suun terveydenhuollon tietoja näytetään Omakannassa Suun terveydenhuolto-sivulla, mutta siellä ei näytetä kansalaiselle hammaskarttaa, vaan esimerkiksi tarkastuksen olennaisimmat tiedot.
HYÖTY 3: Mahdollistaa kattavamman käsityksen potilaan terveydentilasta ja lääkityksestä (61 % vastaajista)
Potilaan terveydentilan ja lääkityksen seuranta on sitä kattavampaa, mitä useampi organisaatio kirjaa Kantaan. Kun hoitotiedot ovat esimerkiksi akuuteissa tilanteissa Kannan kautta saatavilla, myös potilasturvallisuus lisääntyy.
HYÖTY 4: Potilaan käsitys omasta suun terveydentilasta paranee (59 % vastaajista)
Myös potilaan käsitys omasta suun terveydentilasta kohenee sitä myöten, kun tiedot ovat luettavissa Omakannan kautta. Omakannan kautta potilas voi nähdä omat terveystietonsa sekä reseptinsä. Omakanta on myös suun terveydenhuollon organisaatiolle kilpailuvaltti – sitä käyttää jo yli 2,2 miljoonaa kansalaista.
HYÖTY 5: Kansallisesti yhtenäiset, rakenteiset kirjaustavat (42 % vastaajista)
Yhteinäiset kirjaustavat mahdollistavat tiedon vertailtavuuden ja hyödyntämisen kaikissa Kantaan liittyneissä organisaatioissa. Yhtenäisen kirjaustavat mahdollistavat tulevaisuudessa myös kansallisesti ylläpidettävän terveys- ja hoitosuunnitelman, jota voidaan ylläpitää useiden potilastietojärjestelmien kautta.
Kanta-arkiston merkitys kasvaa jatkossakin
THL:n mukaan suun terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot ovat lisääntyneet tasaista tahtia vuodesta 2017 alkaen. Heinäkuussa 2018 Kantaan oli liittynyt yhteensä yli 200 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota, elokuussa 2019 liittyneitä organisaatioita oli ollut jo lähes 900. Mediatri-potilastietojärjestelmän suun terveydenhuollon osiota käyttävät asiakasorganisaatiot ovat voineet liittyä osaksi Potilastiedon arkistoa vuoden 2018 alusta alkaen.
Kiinnostavaa onkin päästä taas vuoden 2020 Hammaslääkäripäivillä kuulemaan, miten vuoden aikana näkemykset ovat tarkentuneet tai muuttuneet.
Jo vuoden 2018 hammaslääkäripäivillä Potilastiedon arkistoon liittyminen puhutti - lue juttu tästä!