Kirjaudu
Haku
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja. Kustannus Oy Duodecimin kehitysjohtaja, lääkäri Ilkka Kunnamo kävi kertomassa Terveyshyötyarvio-työkalusta, jonka avulla voidaan tunnistaa eniten hoidosta hyötyvät ja kohdistaa resursseja heidän hoitoonsa – eli tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä käytettävissä olevilla resursseilla. Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarin tallenteelta voit katsoa koko puheenvuoron.
”Duodecimissa kehittämämme päätöksentuki yhdistää potilaan tilaa kuvaavat, sähköiseen potilaskertomukseen tallennetut tiedot lääketieteelliseen tietoon. Päätöksentuki tuottaa potilaskohtaisesti räätälöityjä ehdotuksia, miten hänen hoitoaan voitaisiin parantaa. Päätöksentuki on CE-merkitty lääkintälaite”, Ilkka Kunnamo kertoo.
Terveyshyötyarviossa analysoidaan päätöksentuen avulla väestön tiedot – joko kaikkien alueen asukkaiden tai kunkin sote-ammattilaisen vastuulla olevien asiakkaiden tiedot. Työkalun avulla tunnistetaan palvelutarpeita eli löydetään ne henkilöt, jotka voisivat hyötyä interventioista.
Päätöksentuki sisältää laskureita, kuten kehitteillä olevan Terveyshyötylaskurin. Sen prototyyppi näyttää järjestyksessä keinot, joilla tietyn henkilön sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiä voidaan pienentää. Kunnamo näytti esimerkin potilaasta, jolla tupakoinnin lopettaminen olisi kaikkein tehokkainta, ja seuraavina järjestyksessä olisivat verenpaineen alentaminen, kolesterolin alentaminen ja liikunnan lisääminen. Terveyshyötylaskurilla saa esitetyksi potilaalle havainnollisesti eri toimenpiteiden ja lääkitysten aloittamisen vaikutuksia sairastumisriskiin.
Tiedolla johtamista väestötasolla
Väestötason tietoa hyödynnetään tiedolla johtamisessa. Terveyshyötyarvio toimii siten, että potilastietojärjestelmään kirjatut tiedot lähetetään tietokantaan, jossa niitä voidaan väestötasolla analysoida päätöksentukisovelluksen avulla. Henkilön tunnistetietoja, kuten henkilötunnusta, nimeä tai osoitetta ei siirretä tietokantaan. Sen sijaan potilastietojärjestelmässä tuotetaan tietokantaan niin sanottuja pseudonyymitunnisteita, joiden purkaminen henkilötunnukseksi on mahdollista ainoastaan potilastietojärjestelmässä sellaisen ammattilaisen toimesta, jolla on asiakkaaseen hoitosuhde.
Keski-Suomessa perusturvaliikelaitos Saarikan alueella, jossa Ilkka Kunnamo toimii, on noin 17 000 asukasta. Terveyshyötyarvion kautta nähdään mitä sairauksia siellä on: kohonnut verenpaine on kaikkein yleisin, sitten tulevat nivelrikko ja diabetes. Kaikista diagnooseista, riskitekijöistä, tutkimustuloksista ja lääkityksistä tuotetaan jakaumia ja kuvaajia.
Väestötasolla voidaan tutkia hoitovajausta: esimerkiksi influenssarokotusta vailla oli 4000 henkilöä. 1800 verenpainetautia sairastavalla henkilöllä ei ollut riittävän tuoretta verenpainelukemaa tiedossa. 277 henkilöä ei ollut käynyt kolmentoista kuukauden aikana diabeteksen takia kontrollissa.
Eri potilasryhmiä kuvaavat tiedot kootaan näkymiksi, esimerkiksi diabetesnäkymä sisältää diabeteksen hoidon kannalta tärkeitä tietoja: verensokeri-, verenpaine-, kolesteroli-, kehon painoindeksijakaumat ja tiedot, ja näihin käytettävät eri lääkkeet ja sen, ovatko hoidot toteutuneet Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Kaikkein tärkeimmät tiedot ovat mittaustulokset, joka kertovat, onko hoidon tavoitteet saavutettu.
”Voimme tarkastella diabeteksen hoitotasapainoa ja näemme henkilöt, joiden hoidon tehostaminen on tarpeen. Henkilöiden listauksessa käytetään pseudonyymitunnuksia, eikä listauksesta voi tunnistaa niissä olevia henkilöitä. Tarvittaessa potilastietojärjestelmän kautta nähdään henkilön tiedot, kun oman vastuuväestönsä asukkaiden tietoja tarkasteleva ammattilainen (omalääkäri tai omahoitaja) syöttää pseudonyymitunnuksen järjestelmään. Tarkoituksena on olla asiakkaaseen yhteydessä ennaltaehkäisevästi. Tästä odotetaan vielä tietosuojavaltuutetun toimiston kannanottoa – millä ehdoilla henkilöön saa olla yhteydessä, jos Terveyshyötyarvion perusteella on todettu terveysriski tai potilasturvallisuutta vaarantava tilanne. Tarvitaan järjestelmä suostumusten ja lupien hallintaan, jotta henkilö voi viime kädessä itse päättää, miten tietoja käytetään. Terveyshyötyarviossa hoidosta hyötyvien seulonta perustuu aina tunnisteettomaan tietoon”, Kunnamo kertoo.
Parempaa lääkitysturvallisuutta ja laadun kehityksen seurantaa
Terveyshyötyarviolla parannetaan myös lääkitysturvallisuutta: Saadaan poimittua henkilöt, joille ehdotetaan tehokkaampaan tai turvallisempaan lääkkeeseen siirtymistä. Pystytään havaitsemaan monilääkityt potilaat, joiden lääkitystä voidaan tarkistaa. Löydetään yli 75-vuotiaat, joilla on käytössä iäkkäille sopimattomia lääkeitä, joiden korvaamista voidaan ehdottaa. Samalla nähdään, mihin suuntaan lääkehoito on kehittynyt alueella.
Kunnamon mukaan uuteen lääkkeeseen vaihtaminen on hyvin helppo ja tehokas toimenpide, johon lähes kaikki suostuvat. Saarikassa laskettiin, että pelkästään diabetesta potevilla kolesterolilääkkeen aloittamisella tai vaihtamisella voitaisiin saavuttaa 62 laatupainotettua elinvuotta kohdistamalla lääkehoitoja asukkaille oikein.
Voidaan seurata myös mittaustulosten kehittymistä ajan myötä: työkalussa näkyy, että mm. verenpaine-, kolesteroli- ja pitkäaikaissokerin arvot ovat parantuneet. Niillä henkilöillä, joille on tehty yksilöllinen hoitosuunnitelma, esimerkiksi verenpainearvot ovat paremmat. Tällä tavalla voidaan seurata hoidon laadun kehitystä.
"Saarikassa sovellettiin terveyshyödyn laskentaa koko väestöön koronarokotusten yhteydessä. Heidät asetettiin laskentamallin avulla järjestykseen sen mukaan, kuinka monta lisäelinpäivää he voisivat saavuttaa, jos heidät rokotetaan pikaisesti. Laskettiin, että oikeassa järjestyksessä rokotettavaksi kutsumalla saatiin yhteensä todennäköisesti vähintään 7 lisäelinvuotta saarikkalaisille”, sanoo Kunnamo.
Tiedon saaminen – data on lukkojen takana
Tiedolla johtamiseen ja hoitamiseen tarvitaan dataa ja se data on tänä päivänä aika monien lukkojen takana, joiden purkamiseen tarvitaan muun muassa lainsäädäntöä ja hyviä tietojärjestelmiä.
Rekisterinpitäjälukkoa saadaan avatuksi, kun rekisterinpitäjäksi tulee hyvinvointialue.
Tietojärjestelmälukko: Data ei saisi jäädä tietojärjestelmän vangiksi vaan sitä pitäisi voida käyttää yli tietojärjestelmien. Luonnollisesti tiedon käyttöön pitää olla lupa (lupalukko), johon kytkeytyvät EU:n tietosuoja ja säädökset sekä myös toisiolaki.
Ehkä kaikkein tärkein asia tietojärjestelmässä on käytettävyyslukon purkaminen: tiedon pitää olla helppo kirjata ja tietoa pitää olla helppo katsella järjestelmästä – ilman sitä ei tietoja saada. Myös tiedon käytön kustannukset aiheuttavat lukkoja.
Millä tiedon käytön lukkoja voidaan ratkaista?
"Paras paikka tiedon tallentamiseen on Kanta-arkisto, ja kuvaan tulee mukaan myös sosiaalihuollon Kansa-arkisto. Sinne me tarvitsemme kansallisen lääkityslistan ja yhden hoitosuunnitelman, joka on asukaskohtainen eikä joka järjestelmässä erikseen. Nämä ovat tiettyjä vähimmäisedellytyksiä. Tarvitaan lupien ja suostumusten täsmähallintaa, jotta sekä tietosuoja että tietojen saaminen ammattilaisen käyttöön optimoidaan. Kanta-arkistosta tuleekin tehdä entistä aktiivisempi tietovarasto, johon tehdään parhaat käyttöliittymät (FHIR)”, Kunnamo esittää.
Esimerkkinä eri järjestelmiin tallennettujen tietojen sujuvasta käytöstä Kunnamo mainitsee UNA Oy:n tilannekuvan, johon Kanta-arkistosta ja tietojärjestelmistä pystytään keräämään henkilöstä kaikki tiedot – asiakkaan suostumuksella koko sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Eli millä tavalla saadaan vaikuttavuutta?
Vaikuttavuus syntyy yksittäisille asiakkaille annetuista interventioista, jotka perustuvat parhaaseen tutkimusnäyttöön ja asiakkaan kanssa tehtyihin valintoihin. Koko väestöstä etsitään näistä interventioista hyötyvät ja sillä tavalla toteutetaan yhdenvertaisuutta. Huolehditaan siitä, että interventioista eniten hyötyvät potilaat saavat hoitoa ja näiden hoitojen joukosta priorisoidaan ne hoidot, jotka ovat kaikkein kustannusvaikuttavimpia. Tällä tavalla saadaan paras mahdollinen terveyshyöty niillä resursseilla, jotka meillä on käytössä.
Mahdollistajana toimii data, jota tulee olla tarjolla Terveyshyötyarviolle ja vastaaville työkaluille. Dataan tulee saada mukaan myös asiakkaan itsensä kirjaamat tiedot kuten verenpaineen kotimittausten tulokset esimerkiksi Omaolo-palvelussa.
Kunnamon mukaan Terveyshyötyarvio soveltuu erityisesti omalääkäri-omahoitaja -työpareille ja heitä tukeville väestövastuullisille tiimeille, jotka tunnistavat terveyshyötyarvion avulla hoidosta hyötyvät, ottavat heihin yhteyttä ja tekevät hoitosuunnitelmia yhdessä potilaiden kanssa.
"Vertaisarviointia voidaan tehdä alueellisesti Terveyshyötyarvion avulla ja samalla kohdistaa hoitoa niihin asiakkaisiin, joiden hoidon laatua tulee parantaa. Esimerkiksi oma alueeni Saarikka ja naapurimme Wiitaunioni molemmat käyttävät terveyshyötyarviota ja me vertaamme tuloksia, joiden perusteella arvioimme, mitä parhaita keinoja tuloksiin pääsemiseksi on keksitty", Kunnamo lopettaa.
Ilkka Kunnamo on toiminut lääkäriseura Duodecimin omistamassa kustantamossa jo vuodesta 1988. Hän on kehittänyt siellä erilaisia sähköisiä palveluita, joista tunnetuimpia ovat Terveysportti, Käypä hoito -suositukset, ja nyt viimeisten 10 vuoden ajan erityisesti suoraan potilaskertomukseen liitettävät palvelut. Hän on myös Omaolo-palvelujen sisällöntuottaja Duodecimin tiimissä ja Helsingin yliopiston yleislääketieteen dosenttina. Hänen kaikkein tärkein sidonnaisuutensa on hoitosuhde omiin potilaisiin – Kunnamo on toiminut Keski-Suomessa Karstulassa, Saarikan alueella terveyskeskuslääkärinä jo 37 vuotta.
Katso koko puheenvuoro ja päättäjäpaneeli Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarin tallenteelta.
Laita muistiin myös sarjan seuraava webinaari, jossa keskitytään tietoon perustuvaan palveluverkon suunnitteluun. Webinaari pidetään 5.5. Ilmoittaudu jo mukaan!
