Kirjaudu
Haku
Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarissa 16.2.2023 käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu terveyden edistämisen haasteista, hyvinvointialueiden aloituksesta ja kansalaisen omasta vastuusta. Lue lisää blogista tai katso webinaari tallenteelta!
Mukana olivat kansanedustajat ja hyvinvointialueiden aluevaltuustojen puheenjohtajistoon kuuluvat Paula Risikko (kok., Etelä-Pohjanmaa), Johanna Ojala-Niemelä (sd., Lappi) ja Saara Hyrkkö (vihr., Länsi-Uusimaa). Teemaan virittivät puheenvuorot professori Pekka Puskalta ja DigiFinland Oy:n lääketieteelliseltä johtajalta Leena Soiniselta.
Soten ja terveyden edistämisen grand old man Pekka Puska totesi, että soten tulisi osaltaan tukea tautien ehkäisyä ja kansallista terveyden edistämisen työtä ja sitä kautta väestön terveellisiä elintapoja.
– Kun puhutaan elintavoista, kysytään usein, kenellä on vastuu, yksilöllä vai yhteiskunnalla? Minä vastaan, että molemmilla. Kuitenkin siinä missä kirurgi voi veitsellään pelastaa yhden potilaan hengen, hyvällä terveyden edistämisellä voidaan pelastaa tuhansien ihmisten henki, hän korosti.
– Usein kuitenkin unohdetaan se tosiasia, että ylivoimaisesti tärkein terveyden edistäjä ei ole sote vaan valtiovalta lainsäädännöllä. Nyt kun soteuudistus on siirtynyt kentälle, olisi taas tilaus tätä tukevalle valtakunnalliselle terveyspolitiikalle, Puska kiteytti ja siirsi pallon kansanedustajille.
Vain mukana liikkuva tieto hyödyttää asukasta
Leena Soininen toi puheenvuorossaan esiin digitaalisten palveluiden hyötyjä kansalaisille:
– Parhaimmillaan digitaaliset palvelut pystyvät edistämään sekä terveyttä että hyvinvointia. Ne ovat aina saatavilla ja asiat hoituvat digitaalisesti juuri sieltä missä asukas itse on, silloin kun hän haluaa ja riippumatta muista toimijoista. Digitaalisissa palveluissa asukasta ei hyödytä pelkästään digitaalinen tuote, vaan siihen liittyvä kokonainen palveluketju. Esimerkiksi Omaolon oirearvioita käytettiin tai täytettiin vuonna 2022 noin 1,5 miljoonaa kertaa. Noin neljäsosa kerroista oli itsehoito-ohjeita: Omaolon avulla kansalainen pystyi itse arvioimaan oirettaan ja saamaan neuvot kotihoitoa varten, hänen ei tarvinnut lähteä mihinkään.
Soininen korosti tiedon siirtymisen tärkeyttä ja digipalveluiden tietoturvaa ja tietosuojaa.
– Joka kerta, kun digitaalista palvelua käytetään, sinne tallentuu tietoa. Asukas hyötyy tiedosta, jos se liikkuu hänen mukanaan ja on häntä hoitavien ammattilasten nähtävissä. Mutta meillä on myös joitakin esimerkkejä siitä, että jos tieto ei ole turvassa, se voi olla asukkaan kannalta lähes tuhoisaa. Erityisesti tunnisteellinen tieto, josta asukas voidaan tunnistaa, pitää suojata ja turvata erityisen huolellisesti.
Lue myös: Mitä saisi olla sote-uudistuksen timpureille: perinnerakentamista, pientä pintaremonttia vai modernia talotekniikkaa?
Luotto kansalaisiin, vaikuttavat palvelut ja toimivat tietojärjestelmät onnistumisen tukena
Kansanedustajat Paula Risikko, Johanna Ojala-Niemelä ja Saara Hyrkkö valaisivat tilannetta omilla hyvinvointialueillaan. Monista haasteista huolimatta mieliala oli toiveikas: ”Hyvä tästä tulee!” Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tilanteessa, jossa priorisointeja tulee väistämättä eteen. Kansanedustajat nostivat esiin vaikuttavuusnäkökulman.
– Olen iloinen siitä, että vaikuttavuuskeskustelu on nyt lähtenyt vahvemmin käyntiin. Ainoa eettisesti kestävä keino priorisoida on vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus. Onneksi sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat perustaneet vaikuttavuusperusteisen ohjausjärjestelmän, jota kaikki alueet tulevat noudattamaan, totesi Paula Risikko.
Johanna Ojala-Niemelä näki myönteisenä vaikuttavuuden painoarvon kasvamisen juuri nyt:
– Uuden äärellä, kun palikat ovat vähän vielä liikkeessä, on mahdollisuus löytää uusia tapoja tehdä ja ujuttaa vaikuttavuuden näkökulma kaikkiin prosesseihin.
Ojala-Niemelä toi kaksi esimerkkiä priorisoitavista asioista:
– Toinen on paljon palveluita tarvitsevien ryhmä, ja haaste heidän hoitoketjuissaan, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluja ja terveyspalveluja eli monenlaista tukea ja apua. Toinen on mielenterveyspalvelut, joissa olemme mielestäni Suomessa alisuoriutuneet. Näissä meillä olisi ehkä eniten onnistumisen varaa.
Saara Hyrkkö korosti järjestöjen roolia palvelupolun siltojen rakentajina.
– Järjestöt paikkaavat monia hyvinvointivaltion aukkoja. Järjestötoimijat kulkevat ihmisten rinnalla hoitopolulla ja auttavat löytämään oikean palveluluukun, nyt kun meidän järjestelmämme ei vielä ole viritetty sitä varten.
Paneelikeskustelun luotsannut Mediconsultin yhteiskuntasuhdejohtaja Mikael Palola totesi yhteenvedossaan, että asiakaslähtöisyyteen liittyy myös kansalaisiin luottaminen. Tietoa pitää tarjota kansalaisille niin, että he voivat itse tehdä valintoja. Tiedon tuottamiseen kansalaisille ammattilaiset tarvitsevat toimivat tietojärjestelmät. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus vahvistaa kansalaisten roolia, jos niillä on tahto ja kyky kerätä ja jalostaa tietoa asukkailleen.
Kuvassa takaa vasemmalta Pekka Puska, Mikael Palola, Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuro,
Paula Risikko, Johanna Ojala-Niemelä, Saara Hyrkkö ja Leena Soininen