Siirry sisältöön
icon_loginKirjaudu icon_searchHaku
Blogi

Kotihoidon ammattilaisten näkemykset auttavat kehittämään Saga Kotihoitoa

Saga Kotihoito -tietojärjestelmään kuuluva toiminnanohjausjärjestelmä on saamassa kasvojenkohotuksen, jossa se saa yhä enemmän sukunäköä muun Mediconsult Saga® -asiakas- ja potilastietojärjestelmän kanssa ja samalla sen toiminnallisuuksia kehitetään käyttäjää entistä paremmin palveleviksi.

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää käytetään kotihoidon palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Sen avulla esimerkiksi jaetaan hoitajien käynnit, ja karttatoiminto kertoo tapahtumapaikan, työntekijän päivän reitin, matkustustavan ja matkaan kuluvan ajan.

Toiminnanohjausjärjestelmän kautta saadaan koostettua myös tarvittava tieto kotihoidon tilastointia, laskutusta ja raportointia varten. Kehittämämme Saga Kotihoito -tietojärjestelmä on tulossa lähivuosina käyttöön sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun hyvinvointialueille. Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä muun muassa HUSin alueella integroituna Apottiin. 

Haluamme järjestelmiemme kehitystyössä aina osallistaa loppukäyttäjiä. Tällä kertaa valittu käytettävyystutkimuksen menetelmä oli käyttäjien haastattelu, johon osallistui yhteensä kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Kangasalan kaupungin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjää.

Prototyyppi käyttäjien arvioitavana

Rakentamaamme prototyyppiä esittelemällä saimme kuulla, miltä mieltä haastateltavat ovat järjestelmän ulkonäöstä ja sen toiminnallisuuksista: missä toiminnot sijaitsevat, mitä mistäkin avautuu ja muodostavatko järjestelmän toiminnot selkeän kokonaisuuden. 

Haastattelujen tavoitteena oli saada palautetta siitä, miten järjestelmä koetaan kokonaisuutena. Halusimme tietää, vaikuttaako järjestelmä selkeältä ja herääkö siitä kysymyksiä, kuten "Miksi tämä on näin?" tai "Voisiko tämä olla toisin?". 

Käytettävyystestauksesta saatu palaute on yleensä tämän tyyppistä, mutta valitun tutkimusmenetelmän takia osallistujien kysymykset eivät kohdistuneet niinkään yksittäisiin toiminnallisuuksiin, vaan enemmänkin siihen, miten järjestelmä toimii kokonaisuutena ja millaisia toimintalogiikoita sinne on suunniteltu.

Toiminnallisuuksista saimme muun muassa seuraavat palautteet:

  • Tapahtumapaneeli näyttää hyvältä.
  • Hyvältä näyttää, kun siirtymäajatkin näkyvät selkeästi. Tapahtumissa näkyy tarpeelliset tiedot.
  • Työajan näyttäminen on tarpeeksi erottuva.

Osallistujat olivat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten tietylle hoitajalle voi asettaa taitoja (verinäytteen otto) tai rajoitteita (lemmikkieläinallergia). Nämä taustatiedot vaikuttavat suoraan siihen, kuka työntekijä voi käydä kenenkin asiakkaan luona.

Testaajat olivat innokkaita ja kiinnostuneita siitä, miten eri asiat on huomioitu. Sessioissa esitetyissä kysymyksissä toistuivat hyvin samankaltaiset teemat, mikä kertoi juuri niiden olevan tärkeitä ja toivottuja. Kysymykset myös auttoivat meitä ymmärtämään, miten käyttäjät ovat tottuneet toimimaan muissa järjestelmissä.

Lähtökohtaisesti selkeä järjestelmä

Palautteita käyttöliittymästä olisimme mielellämme vastaanottaneet hieman enemmänkin, mutta positiivista oli, että kukaan osallistujista ei kokenut prototyyppiä sekavaksi tai toimimattomaksi. Osa haastatelluista käyttäjistä oli käyttänyt Saga Kotihoitoa aiemmin, mikä vaikutti heidän kokemuksiinsa. Heille uudistettukin järjestelmä tuntui varmasti tutummalta.

Vaikka järjestelmä oli tyyliltään erilainen kuin mihin osa käyttäjistä oli tottunut, sitä pidettiin lähtökohtaisesti selkeänä ja käyttäjät uskoivat oppivansa järjestelmän käytön. Kun siirrytään uuteen järjestelmään, luvassa on aina opettelua, vaikka järjestelmä olisi kuinka intuitiivinen.

Osa saadusta palautteesta koski asioita, joita olimme jo suunnitelleet jatkokehitystä varten, mutta emme olleet ehtineet piirtää protoon. Haastatteluissa esitelty prototyyppi ei sisältänyt kaikkia niitä ominaisuuksia, joita olimme saaneet määriteltyä tai osa toiminnoista saatettiin esitellä suppeammin. Tämä ei kuitenkaan estänyt keräämästä osallistujien mielipiteitä ja kommentteja siitä, miten he toivoisivat tietyn asian toimivan järjestelmässä.

Käynneistä esitettäviä tietoja ja niiden tarkempaa tarkastelua pidettiin selkeänä. Lisäksi käyttäjät pitivät optimoinnin esittämistavasta, vaikka se olikin erilainen kuin mihin on kenties totuttu. Käytettävyystestauksessa huomiota kiinnittäviä asioita ovat yleensä esimerkiksi ikonit, painikkeet ja tekstit sekä niiden sijainti. Niitä on helppo muuttaa, mutta sen sijaan toimintalogiikkaan vaikuttavat asiat vaativat enemmän uudelleensuunnittelua ja vaihtoehtoisten tapojen arviointia.

On pohdittava myös sitä, taipuuko järjestelmä haluttuihin muutoksiin ja kuinka kriittisiä esille nousseet huomiot ovat järjestelmän käytettävyyden kannalta. Jos muutos arvioidaan kriittiseksi, mutta järjestelmä ei taivu ehdotettuun tapaan, on mietittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. 


Lue lisää:
Mitä on käytettävyys sote-tietojärjestelmissä?

Saga Kotihoito -tietojärjestelmään kuuluva toiminnanohjausjärjestelmä on saamassa kasvojenkohotuksen, jossa se saa yhä enemmän sukunäköä muun Mediconsult Saga® -asiakas- ja potilastietojärjestelmän kanssa ja samalla sen toiminnallisuuksia kehitetään käyttäjää entistä paremmin palveleviksi.

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää käytetään kotihoidon palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Sen avulla esimerkiksi jaetaan hoitajien käynnit, ja karttatoiminto kertoo tapahtumapaikan, työntekijän päivän reitin, matkustustavan ja matkaan kuluvan ajan.

Toiminnanohjausjärjestelmän kautta saadaan koostettua myös tarvittava tieto kotihoidon tilastointia, laskutusta ja raportointia varten. Kehittämämme Saga Kotihoito -tietojärjestelmä on tulossa lähivuosina käyttöön sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun hyvinvointialueille. Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä muun muassa HUSin alueella integroituna Apottiin. 

Haluamme järjestelmiemme kehitystyössä aina osallistaa loppukäyttäjiä. Tällä kertaa valittu käytettävyystutkimuksen menetelmä oli käyttäjien haastattelu, johon osallistui yhteensä kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Kangasalan kaupungin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjää.

Prototyyppi käyttäjien arvioitavana

Rakentamaamme prototyyppiä esittelemällä saimme kuulla, miltä mieltä haastateltavat ovat järjestelmän ulkonäöstä ja sen toiminnallisuuksista: missä toiminnot sijaitsevat, mitä mistäkin avautuu ja muodostavatko järjestelmän toiminnot selkeän kokonaisuuden. 

Haastattelujen tavoitteena oli saada palautetta siitä, miten järjestelmä koetaan kokonaisuutena. Halusimme tietää, vaikuttaako järjestelmä selkeältä ja herääkö siitä kysymyksiä, kuten "Miksi tämä on näin?" tai "Voisiko tämä olla toisin?". 

Käytettävyystestauksesta saatu palaute on yleensä tämän tyyppistä, mutta valitun tutkimusmenetelmän takia osallistujien kysymykset eivät kohdistuneet niinkään yksittäisiin toiminnallisuuksiin, vaan enemmänkin siihen, miten järjestelmä toimii kokonaisuutena ja millaisia toimintalogiikoita sinne on suunniteltu.

Toiminnallisuuksista saimme muun muassa seuraavat palautteet:

  • Tapahtumapaneeli näyttää hyvältä.
  • Hyvältä näyttää, kun siirtymäajatkin näkyvät selkeästi. Tapahtumissa näkyy tarpeelliset tiedot.
  • Työajan näyttäminen on tarpeeksi erottuva.

Osallistujat olivat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten tietylle hoitajalle voi asettaa taitoja (verinäytteen otto) tai rajoitteita (lemmikkieläinallergia). Nämä taustatiedot vaikuttavat suoraan siihen, kuka työntekijä voi käydä kenenkin asiakkaan luona.

Testaajat olivat innokkaita ja kiinnostuneita siitä, miten eri asiat on huomioitu. Sessioissa esitetyissä kysymyksissä toistuivat hyvin samankaltaiset teemat, mikä kertoi juuri niiden olevan tärkeitä ja toivottuja. Kysymykset myös auttoivat meitä ymmärtämään, miten käyttäjät ovat tottuneet toimimaan muissa järjestelmissä.

Lähtökohtaisesti selkeä järjestelmä

Palautteita käyttöliittymästä olisimme mielellämme vastaanottaneet hieman enemmänkin, mutta positiivista oli, että kukaan osallistujista ei kokenut prototyyppiä sekavaksi tai toimimattomaksi. Osa haastatelluista käyttäjistä oli käyttänyt Saga Kotihoitoa aiemmin, mikä vaikutti heidän kokemuksiinsa. Heille uudistettukin järjestelmä tuntui varmasti tutummalta.

Vaikka järjestelmä oli tyyliltään erilainen kuin mihin osa käyttäjistä oli tottunut, sitä pidettiin lähtökohtaisesti selkeänä ja käyttäjät uskoivat oppivansa järjestelmän käytön. Kun siirrytään uuteen järjestelmään, luvassa on aina opettelua, vaikka järjestelmä olisi kuinka intuitiivinen.

Osa saadusta palautteesta koski asioita, joita olimme jo suunnitelleet jatkokehitystä varten, mutta emme olleet ehtineet piirtää protoon. Haastatteluissa esitelty prototyyppi ei sisältänyt kaikkia niitä ominaisuuksia, joita olimme saaneet määriteltyä tai osa toiminnoista saatettiin esitellä suppeammin. Tämä ei kuitenkaan estänyt keräämästä osallistujien mielipiteitä ja kommentteja siitä, miten he toivoisivat tietyn asian toimivan järjestelmässä.

Käynneistä esitettäviä tietoja ja niiden tarkempaa tarkastelua pidettiin selkeänä. Lisäksi käyttäjät pitivät optimoinnin esittämistavasta, vaikka se olikin erilainen kuin mihin on kenties totuttu. Käytettävyystestauksessa huomiota kiinnittäviä asioita ovat yleensä esimerkiksi ikonit, painikkeet ja tekstit sekä niiden sijainti. Niitä on helppo muuttaa, mutta sen sijaan toimintalogiikkaan vaikuttavat asiat vaativat enemmän uudelleensuunnittelua ja vaihtoehtoisten tapojen arviointia.

On pohdittava myös sitä, taipuuko järjestelmä haluttuihin muutoksiin ja kuinka kriittisiä esille nousseet huomiot ovat järjestelmän käytettävyyden kannalta. Jos muutos arvioidaan kriittiseksi, mutta järjestelmä ei taivu ehdotettuun tapaan, on mietittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. 


Lue lisää:
Mitä on käytettävyys sote-tietojärjestelmissä?