Kirjaudu
Haku
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu sote-ammattilaisten tekemien diagnoosikirjausten ja varsinkin niiden puutteellisuuden vaikutuksesta hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Hyvinvointialueiden sote-rahoitukseen on valtion budjetissa varattu tälle vuodelle yhteensä noin 26 miljardia euroa. Valtaosa tästä rahasta jaetaan hyvinvointialueiden kesken niiden asukkaiden palvelutarpeiden perusteella. Asukkaiden palvelutarve puolestaan määritellään sote-ammattilaisten sote-tietojärjestelmiin tekemien ja järjestelmistä edelleen THL:n tietoihin siirtyvien diagnoosikirjausten pohjalta.
Diagnoosien kirjaamisella ei aiemmin ollut näin läpinäkyvää yhteyttä kuntien ja kuntayhtymien saamaan sote-rahoitukseen. Siksi diagnoosien täsmällistä kirjaamista ei kunta-aikana pidetty niin tärkeänä eikä diagnoosikirjauksia tukevia ominaisuuksia painotettu riittävästi myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnoissa ja niiden käytössä.
Pitkäaikaisdiagnoosien kokonaismäärässä viime vuosina roima kasvu
Diagnoosikirjauksiin on hyvinvointialueilla kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Osoituksena tästä ovat tuoreimmat tilastot, joiden mukaan esimerkiksi pitkäaikaisdiagnoosien kokonaismäärät kasvoivat useilla hyvinvointialueilla vuosien 2023 ja 2024 välillä yli 55 prosentilla.
Hyvinvointialueiden rahoituksen lisäksi täsmällinen sote-tietojen kirjaaminen vaikuttaa myös asiakaskohtaisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien järjestämiseen ja tuottamiseen sekä väestötason hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimiseen. Kattavien yksilö- ja väestötason tietojen perusteella hyvinvointialueet voivat tunnistaa väestön palvelutarpeita jo varhaisessa vaiheessa ja tiedon perusteella suunnitella ja suunnata palvelujaan vaikuttavimmalla tavalla.
Palveluiden järjestäjinä hyvinvointialueiden tulisi voida hyödyntää omien ammattilaistensa ohella myös yksityisille palvelutarjoajille kertyviä asiakas- ja potilastietoja. Väestötason hyvinvoinnista huolehtimisen kannalta olisi tärkeää löytää keinoja tietojen kokoamiseen myös niiden osalta, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä ja joiden tietoja ei siksi ole kirjattu tietojärjestelmiin.
Siun sote ymmärsi diagnoosikirjausten merkityksen jo ennen hyvinvointialueiden aikaa
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote on nostettu useissa eri yhteyksissä esille hyvänä esimerkkinä kattavista diagnoosikirjauksista. Siun sotessa on ollut käytössä Mediconsultin Mediatri-asiakas- ja potilastietojärjestelmä ja olemme Mediconsultilla saaneet olla vuosien ajan mukana Siun soten määrätietoisessa ja pitkäjänteisessä asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen kehittämisessä.
Diagnoosikirjausten merkitys väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa sekä palveluiden toteuttamisessa ymmärrettiin kuntayhtymän johdossa jo paljon ennen nykyistä hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän käyttöönottoa. Siun sotessa tiedostettiin myös sote-tietojärjestelmän merkitys diagnoosien kirjaamisen onnistumisessa. Siksi Siun sote hyödynsi suunnitelmallisesti myös järjestelmätoimittajan osaamista.
Siun soten ammattilaiset olivat aktiivisesti mukana kehittämässä yhdessä Mediconsultin ammattilaisten kanssa sote-tietojärjestelmään toiminnallisuuksia, jotka ovat tukeneet ja varmistaneet sote-ammattilaisten kirjauskäytäntöjä sekä järjestelmän avulla kootun tiedon hyödyntämistä niin yksittäisten asiakkaiden palveluissa kuin koko väestön hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisessa.
Näitä Siun soten ja Mediconsultin yhteisesti luomia asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä toimintamalleja ja sote-tietojärjestelmän toiminnallisuuksia kannattaa nyt hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla.
