Asiantuntijana Mediconsultilla -juttusarja esittelee ammattilaisiamme, jotka kertovat omasta työstään ja Mediconsultin kulttuurista. Vuorossa myyntipäällikkö Johanna Vaha.
Nimi: Johanna Vaha
Työtehtävä: Myyntipäällikkö, vastuulla sosiaalihuollon palveluiden myynti ja asiakkuudet
Tiimi: Myynti ja asiakkuudet
Koulutus: Terveystieteen maisteri (TTM), fysioterapiatiede sekä fysioterapian opettaja
Työura Mediconsultilla: 11/2017 alkaen, sosiaalihuollon parissa viimeiset 11 vuotta
Myyntipäällikkönä myyn sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää Saga Sosiaalihuoltoa ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää Saga Kotihoitoa tai sen osia (mobiilikirjaus sekä toiminnanohjaus ja optimointi) tai hoiva- ja asumispalveluiden ratkaisuamme niin yksityisille sote-toimijoille kuin hyvinvointialueillekin.
Hyvinvointialueilla myynti etenee julkisten hankintakilpailutusten kautta. Osallistun mahdollisiin neuvotteluihin tai alkukartoituksiin, jossa esitellään yritystä ja ratkaisuamme alueelle. Jos kyseessä on neuvottelumenettely, osallistun kierroksiin, joissa jotain omaa vastuualuettani käsitellään sekä kilpailutusdokumenttien, muun muassa referenssien, laatimiseen sekä hinnoitteluun.
Monesti olen ollut mukana suunnittelemassa ja järjestämässä käytettävyystestauksia. Joko olen itse näyttänyt vaaditut käyttötapaukset tai sitten tuotehallinnan asiantuntijat ovat tehneet sen. Käytettävyystestausten merkitys osana hankintaprosessia on kasvanut viime vuosina, mikä on hieno asia. Yksityisellä puolella myynti etenee usein tapaamisen kautta demoihin. Kaikille kiinnostuneille tahoille yritän antaa mahdollisimman hyvän ja realistisen kuvan siitä, mihin kaikkeen järjestelmämme pystyy.
Asiakkuusvastaavana tapaan asiakkaan ennalta sovitun mallin mukaan esimerkiksi kuukausittain tarkistaaksemme jatkuvien palveluiden tilanteen ja arjen sujumisen. Myös palvelupäällikkö osallistuu näihin tapaamisiin. Hän katsoo asiakkaan todellisuutta teknisten silmälasien läpi tehtävänään raportoida jatkuvan palvelun toteutuksesta (tikettikäsittely) ja vastata mahdollisten teknisten haasteiden selvittämisestä.
Asiakasvastaavan näkökulma on myynnillisempi: Hänen tavoitteensa on pitää asiakas ajan tasalla sekä nykyisistä ratkaisuista että tulevasta kehitystyöstä ja uusista toiminnallisuuksista.
Jos käyttöönotto on vielä menossa, mukana tapaamisissa on edellisten lisäksi käyttöönoton projektipäällikkö. Näin asiakkaan tilanne hahmotetaan kokonaisvaltaisesti ja voimme toimia proaktiivisesti esimerkiksi uusien tarpeiden ja hankintojen suhteen. Säännöllisten tapaamisten lisäksi puheluita soitellaan ja viestejä vaihdetaan tarpeen mukaan.
Tämänkin työvuoden kulkua rytmittävät tapahtumat, joissa olen mukana esittelemässä Saga Sosiaalihuoltoa ja Saga Kotihoitoa sekä tapaamassa asiakkaitamme: esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät, sosiaalihuollon asiantuntijapäivät Tampereella ja Oulussa sekä kumppanimme Esko Systemsin järjestämät Esko-päivät.
Tällä hetkellä teen paljon meneillään oleviin hyvinvointialueiden käyttöönottoihin liittyvien muutospyyntöjen tarjouksia. Kilpailutuksissa sovitaan tietty sisältö, mutta käyttöönoton yhteydessä saattaa ilmetä tarvetta lisämuutoksille.
Jos esimerkiksi järjestelmien väliset integraatiot on määritelty yksisuuntaisiksi, mutta niistä halutaankin kaksisuuntaisia, tehdään muutospyyntö laajemmasta toiminnallisuudesta ja sen pohjalta tarjous. Yksisuuntaisissa integraatioissa tieto siirtyy vain asiakastietojärjestelmän suunnasta esimerkiksi taloushallinnon järjestelmään, mutta kaksisuuntaisissa integraatioissa myös takaisin asiakastietojärjestelmään tuodaan yhteenvetotietoa.
Kun käyttöönotot alkavat, käyn läpi järjestelmän kokonaisuutta asiakkaiden kanssa ja teen heidän kanssaan yhteistä selvitystyötä. Pyrin selventämään heille, mitä he tulevat saamaan käyttöönsä ja missä vaiheessa eri osiot otetaan käyttöön. Asiakkaan tulee pohtia ja tuottaa meille tietoa esimerkiksi siitä, milloin he haluavat ottaa asumispalvelut tai kotihoidon mukaan, ja missä vaiheessa sähköinen asiointi ja ajanvaraukset liitetään osaksi kokonaisuutta.
Tavoitteenamme on, että asiakkaat saavat käyttöönsä järjestelmän, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla kansallisesti määriteltyjä vaatimuksia, hyvinvointialueen toimintamalleja ja sote-ammattilaisten arkityötä.
Mielestäni parasta työssäni on ehdottomasti mukavat ja asiantuntevat työkaverit. Meillä on hyvä tekemisen meininki ja auttamisen henki. Käyn keskimäärin kerran viikossa toimistollamme Helsingin Ruoholahdessa. On aina kiva lähteä toimistolta kotiin, kun on nähnyt ihmisiä ja jutellut heidän kanssaan, myös työn ulkopuolisista asioista. Toki työasioita saa hoidettua tehokkaasti siinä samalla.
On antoisaa, kun asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy hyvä yhteisymmärrys. Kun esimerkiksi esittelen sosiaalipuolen järjestelmäkokonaisuuttamme, ja asiakas huomaa sen olevan hyvä, se tuntuu palkitsevalta, vaikka ei aina johtaisi kauppoihin. Oman sote-taustani ansiosta pystyn nostamaan esille arkityötä tehostavia toiminnallisuuksia, joista asiakas kokee hyötyvänsä. Tärkeintä on yhteinen ymmärrys ja kunnioittava keskustelu.
Kolmas hyvä asia on työnteon joustavuus. Voin suunnitella työni joustavasti. Tämä on minulle tärkeää, koska elämässäni on muitakin merkityksellisiä asioita kuin työ.
Roolissani olen sisäisesti laajasti linkittynyt, esimerkiksi liiketoimintajohdon, projektien johdon, tuotehallinnan, asiakasratkaisujen, tuotekehityksen ja UX-tiimin kanssa. Tietenkään omaa Myynti ja asiakkuudet -tiimiäni unohtamatta.
Hyvinvointialueilla teen yhteistyötä esimerkiksi palvelupäälliköiden, projektien vetäjien ja liiketoimintajohdon kanssa. Usein ensimmäisissä tapaamisissa potentiaalisten asiakkaiden kanssa pöydän toisella puolella istuu kehitysjohtaja tai laatujohtaja. Käytettävyystestauksissa tapaan kilpailutuksen vetäjät ja alueiden sosiaalihuollon ammattilaisia, jotka monilla hyvinvointialueilla pääsevät jo kilpailutusvaiheessa testaamaan kilpailutuksessa mukana olevia järjestelmiä.
Sosiaalihuollon osalta on tällä hetkellä tärkeää, että järjestelmä vastaa kansallisiin vaatimuksiin. Vaikka näitä vaatimuksia ja toimintoja kehitetään jatkuvasti ja on kehitetty jo useita vuosia, kehitystyö jatkuu ainakin 2030-luvulle asti.
On tärkeää, että järjestelmä pystyy kehittymään ja seuraamaan aikaansa ja vastaa myös muihin tarpeisiin kuin kansallisiin vaatimuksiin. Toivon, että järjestelmämme ei ole ratkaisu, joka hylätään 2030-luvun jälkeen – ei mitään järjestelmien pikamuotia – vaan että se kestää aikaa kuten todelliset klassikot ja kehittyy edelleen.
Urheilu on lähellä sydäntäni. Olen ohjannut 13 vuoden ajan toiminnallisen liikunnan ryhmää, joka kokoontuu aina maanantaisin, ulkona ympäri vuoden. Tästä pro bono -toiminnasta on tullut minulle henkireikä. Osa ryhmäläisistä on ollut mukana koko ajan, ja osa on käynyt kokeilemassa. Ryhmässä on kaikenikäisiä ihmisiä, vanhin osallistuja on yli 60-vuotias ja nuorimmat parikymppisiä. Mukaan mahtuu sekä entinen MM-tason urheilija että tavallisia kuntoilijoita. Jokainen treenaa omalla tasollaan.
Nykyään mediassa puhutaan paljon siitä, että lasten ja nuorten olisi hyvä harrastaa monipuolisesti eikä erikoistua yhteen lajiin liian varhain. Olen itse samoilla linjoilla ja minulla on monipuolinen urheilutausta ja olenkin kilpaillut kuudessa eri urheilulajissa SM- ja EM-tasolla.
Mitä asiakastietolaki edellyttää sote-tietojärjestelmiltä?Vuonna 2023 voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointialueiden järjestelmähankintoihin. |
Asiantuntijana Mediconsultilla: Soten digitalisaatioon kannattaa satsata
Asiantuntijana Mediconsultilla: Kestävä koodi on ylläpidettävää
Asiantuntijana Mediconsultilla: Asiakaskontaktit ovat työn suola
Asiantuntijana Mediconsultilla: Pyrin tuomaan käyttäjien näkökulman esiin
Asiantuntijana Mediconsultilla: Fronttikoodarina näen heti työni jäljen
Asiantuntijana Mediconsultilla: "Olen asiakkaan ääni Mediconsultin sisällä."
Asiantuntijana Mediconsultilla: ”Koen, että sosiaalityön asiantuntijuuttani arvostetaan ja tarvitaan”