Osallistuin Piilaakson Santa Clarassa pidettyyn Health 2.0 -konferenssiin lokakuussa. Oli mielenkiintoista päästä haistelemaan tuulia ketterämmältä startup-rintamalta, josta on odotettavissa uusia tuotteita ja palveluita erityisesti massiivisille kuluttajamarkkinoille. Myös suomalaiset ovat ansioituneet tällä saralla. Isoin yksittäinen ryhmä konferenssin osallistujista tulikin Suomesta Tekesin, Finpron ja muiden Team Finland -organisoijien ansiosta.
Kenellekään ei ole enää epäselvää, että tavallinen kansalainen halutaan terveydenhuollossa keskiöön. Tämä tarkoittaa sähköisen omahoidon osalta esimerkiksi sitä, että potilas alkaa seurata ja mitata itseään puettavan teknologian, telemonitoroinnin ja terveyssovellusten avulla. Tästä kertyvä suunnaton datamassa on kuitenkin pääosin tyhjää bulkkia ilman tulkintaa ja jatkohyödyntämistä. Vaikka tietoa voidaan käsitellä algoritmein ja Big Data -analytiikalla, oleellinen kysymys kuuluu edelleen: Miten potilaan tuottama henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointitieto yhdistetään kliiniseen tietoon, vieläpä oikea-aikaisesti niin, että siitä on todellista hyötyä? Hyöty voi näkyä muun muassa akuuttina hälytyksenä, pidempiaikaisena muutoksena elintavoissa tai ammattilaisen päätöksenteon tukena.
Tuotteiden ja tiedon tulva, hajanaisuus ja monipuolisuus aiheuttavat haasteita sekä potilaalle että ammattilaiselle.
Potilaalle saattaa olla tarjolla kymmeniä terveyssovelluksia, joiden tehosta ei ole varmuutta ja joiden tieto ei kulje ammattilaiselle ilman integrointeja ja analysointia. Tämä ongelma on tunnistettu myös kalifornialaisessa UCSF:n sairaalassa, jossa sovelluksia kehitetään omassa kiihdyttämössä huomioiden integroinnit paikalliseen potilastietojärjestelmään. Meillä tuote- ja palvelukehityksessä on aina ollut tärkeänä elementtinä tiedon yhdistäminen omahoitojärjestelmistä potilastietojärjestelmään ja päinvastoin. Niin ikään olemme kiinnittäneet erityistä huomiota tiedon jalostamiseen, jotta se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla terveydenhuollon prosesseja. Vain siten potilaan tuottama tieto saadaan oikeaan aikaan ja käyttäjäystävällisesti myös ammattilaisen saataville.
Pohjois-Karjalassa potilaan uudelle roolille on luotu hyvät edellytykset myös hallinnollisesti Siun soten myötä. Tältä pohjalta on hyvä laajentaa sekä potilaan että ammattilaisen käyttöön tarkoitettuja terveyspalveluita koko omahoito-potilastietojärjestelmä-ekosysteemiin.
