Onko potilastiedon arkistosta pienen toimijan kilpailueduksi?

Jatkuvasti uudistuva terveydenhuollon kenttä asettaa muutospaineita niin isoille kuin pienille organisaatioille. Pakotettu muutos iskee usein ensin isompiin toimijoihin lainsäätäjien toimesta, mutta seuraa lopulta myös pienempiin organisaatioihin. Näin kävi esimerkiksi sähköisen reseptin kanssa - vuoden alusta myös alle 5000 lääkemääräystä vuodessa kirjoittavat toimijat joutuivat siirtymään sähköisiin resepteihin.

Pienille terveydenhuollon toimijoille potilastiedon arkistoon (Kanta) liittymättömyydestä ei tule vielä sanktioita. Mutta onko pakollisuus lopulta välttämätön paha? Jospa mietitäänkin tilannetta päinvastaisesta näkökulmasta.

Potilaan hoidon kannalta on oleellista, että hoitavalla henkilöllä on kattavasti tietoa hoidettavasta henkilöstä. Päätöksenteon kannalta voi olla ratkaisevaa tietää, mitä potilaasta on aiemmin muualla kirjattu. Uusi tieto tuo hoitoon täysin uusia näkökulmia, jonka vuoksi potilaan vastaanotolla kertomaa on oleellista täydentää potilastiedon arkistosta löytyvällä tiedolla.
 
Myös potilaat ovat entistä valveutuneimpia ohjautumaan Omakantaan lukemaan omia tietojaan. Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Omakannan käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.
 
Valitseeko potilas mieluummin palveluntuottajan, joka on liittynyt potilastiedon arkistoon vai sen, jonka tiedot eivät mene arkistoon? Itse ainakin haluaisin nähdä, mitä minusta on kirjoitettu ja päästä osaksi omaa hoitoani.
 
Kun Omakannassa on kerran käynyt, sinne haluaa mennä uudelleen. Todennäköisesti myös sinun asiakkaasi.
 
 
Susanna Mattsson

Kirjoittaja

Susanna Mattsson
+358 10 524 5569