Siun sote otti varaslähdön sote-uudistuksessa

Pohjois-Karjalan uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli Siun sote käynnistyi jo vuodenvaihteessa, kun valtakunnan päättäjät ovat vasta kuumeisesti kursimassa kokoon valtakunnallista sote-ratkaisua.

Kaikki muuttuu, mutta samalla mikään ei muutu. Näin tiivistää Siun soten perusajatuksen kehittämisjohtaja, lääkäri Anu Niemi Siun sotesta.

Tavallinen pohjoiskarjalalainen löytää siis jatkossakin avun tutusta terveyskeskuksesta. Monelle työntekijällekin muutos näkyy ensin vain palkkanauhassa, kun palkan maksaja on kunnan sijaan Siun sote -kuntayhtymä.

Kaksi vuotta suunnittelua ja bang!

Ajatus Siun sotesta alkoi itää keväällä 2014, jolloin alueen kunnat käynnistivät Pohjois-Karjalan soteuudistuksen selvitystyön. Kunnissa mietittiin, että yhdessä tekemällä saataisiin samalla rahalla enemmän aikaiseksi. Selvitystyön loppuraportti valmistui runsaan vuoden päästä ja siinä oli jo mukana ehdotus rahoituslaskelmasta.

- Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat pitivät lokakuussa 2015 samalla kellonlyömällä kokouksen, jossa lopetettiin sairaanhoitopiiri ja perustettiin uusi kuntayhtymä. Sitten meillä oli reilu vuosi aikaa pistää Siun sote pystyyn, Anu Niemi kertaa.

Säästöjä pitäisi ensivaiheessa syntyä ainakin yhteisestä sote -hallinnosta, aikaisemminhan joka kunnassa tarvittiin omansa, sekä siitä, että paljon palveluja käyttäviä asiakkaita tullaan auttamaan aiempaa suunnitelmallisemmalla työotteella koko organisaatiossa.

Mallia muulle Suomelle

Siun soten kätilöt saivat koko suunnitteluvaiheen ajan jännittää sitä, minkälaiseksi koko Suomen sote –malli muotoutuu.

- On tässä toki ollut myös ajatuksena, että kun on vähän etukenossa, niin saa omat sormenjälkensä mukaan kansalliseen ratkaisuun! Ja onneksi kävi hyvin siinäkin. Nyt kun valtakunnallinen maakuntien järjestämisvastuuseen pohjautuva sote-malli on lopulta tiedossa, niin Siun sote tuntuisi istuvan siihen kohtuullisen hyvin.

Siun sote ei syntynyt aivan tyhjästä, sillä Pohjois-Karjalan kunnat ovat tehneet jo pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon alalla yhteistyötä monilla sektoreilla. Esimerkiksi alueen kaikkien kuntien tietohallintotoiminnasta on vastannut yli 10 vuoden ajan kuntien yhteisesti omistama Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy. Näin tietotekniikkaratkaisut olivat jo valmiiksi yhteneväisiä.

Koko alueen perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja osin sosiaalihuollossa on myös ollut jo vuodesta 2011 lähtien yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä, mikä on osaltaan tukenut toimintaprosessien yhtenäistämistä.

Asiakas ensin

Siun sotea on rakennettu nimenomaan asiakkaille, ei organisaatioille tai työntekijöille.

-  Ideana on, että vastaisuudessa työntekijä etsii asiakkaalle parhaan palvelun sen sijaan, että asiakas joutuisi etsimään sen itse. Työntekijöille tämä on aiempaa helpompaa, sillä kaikilla toimijoilla on nyt samat tiedot käytettävissään yhteisten tietojärjestelmien myötä.

Asiakkaan eduksi toimii myös se, että Siun soten myötä alueelle tulee vakituisessa työsuhteessa oleva varahenkilötiimi. Pikkukunnissa ei ole tähän asti voitu pitää esimerkiksi terveyskeskuksissa ylimääräistä henkilökuntaa poissaolojen varalta. Vastaisuudessa entistä harvempi asiakas joutuu kohtaamaan sen tilanteen, että sovittu käynti peruuntuukin työntekijän sairastuttua.

- Meillä on nyt myös rekrytoinnissa leveämmät hartiat. Pienissä kunnissa erityistyöntekijöitä, kuten psykologeja ja toimintaterapeutteja, on ollut vaikea saada. Kun olemme hakeneet työntekijöitä Siun soteen, niin hakijoita on ollut mukavasti, vaikka fyysinen työpaikka olisi edelleen pikkukunnassa. Iso työnantaja on pientä houkuttelevampi, Anu Niemi kertoo.

Hyvät käytännöt tarttuvat

Siun sotesta on toki vasta seinät pystyssä, mutta silti jo muutamat paikallisesti kehitetyt hyvät käytännöt on ehditty kopioida koko maakuntaan. Esimerkiksi Ilomantsissa oivallettiin, että tukihenkilökorvausta kannattaa haja-asutusalueella maksaa ikäihmisen naapurille tukemaan vanhuksen mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Naapuri voi käydä kolaamassa lumia ja auttelemaan muissakin arkisissa askareissa.  

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa päiväkirurgisella osastolla potilaat ovat voineet antaa esitiedot tietoturvallisesti kotikoneellaan. Tiedot on voinut täyttää kiireettä ja oman aikataulunsa puitteissa sähköisesti, eikä puhelimitse tehtävää haastattelua ole tarvittu. Aikasäästöjen ja hyvien kokemuksien rohkaisemana sähköisten lomakkeiden käyttöä laajennetaan jatkossa myös muihin Siun soten yksiköihin.

Käynnistämisvaiheessa on toki aina omat ongelmansa. Kun montaa erilaista toimintakulttuuria aletaan sovitella yhteen, niin aina jonkun pitää oppia pois entisistä tavoista ja tottumuksista.

Digitaalisuus muuttaa palveluita ja työtä

Kansallisen soten yhteydessä odotetaan paljon palvelujen digitalisaatiolta. Anu Niemen mukaan Siun sotessa ollaan mukana valmistelemassa ja suunnittelemassa kansallisia digiratkaisuja ja niitä otetaan käyttöön muun Suomen kanssa samanaikaisesti.

- Meillä on kuitenkin jo nyt yksi pelkästään digisoteen keskittyvä työntekijä. Hän miettii, mitkä olisivat parhaat tavat vahvistaa yhtäältä kansalaisten ja toisaalta työntekijöiden osaamista.  Digiloikka ei onnistu, jos ammattilaisten perustaitoja ei vahvisteta. Kaikkien on opittava käyttämään esimerkiksi videoneuvotteluita. 

Toistaiseksi Siun soten sähköiset palvelut löytyvät Miun palvelut.fi –osoitteesta ja sitä kautta voi hakea esimerkiksi vammaispalveluja ja toimeentulotukea tai kirjautua Medinet –palveluun. Medinet on Siun soten asiakkaille tarkoitettu sähköinen palvelu, joka mahdollistaa terveyden seurannan ja terveystietojen päivittämisen netissä.

- Tulemme myös todennäköisesti olemaan Suomen ensimmäinen maakunta, jossa on Kelan, maakunnallisen sote-henkilöstön sekä alueen kuntien henkilöstön kanssa suorat online – neuvotteluyhteydet yhteisten asiakkaittemme asioiden nykyistä sujuvampaan hoitoon! Näin asiakastapaamisten yhteydessä vaikkapa Kelalla voidaan tarpeen vaatiessa avata Skype-yhteys asiakkaan kotikuntaan, Anu Niemi kertoo.

Mikä Siun Sote?

Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan 13 kunnan ja Heinäveden julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle. Siihen kuuluvat Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo ja Heinävesi.

Alueella asuu noin 170 000 ihmistä. Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan keskussairaala, pelastuslaitos sekä ympäristöterveys.

 
Artikkelin on kirjoittanut VTM Taru Berndtson (tutkimus- ja viestintäyritys Tarubee)